Aineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 40 vuotta. Vuonna 2009 toteutettuun tutkimusvaiheeseen kuuluu 50-vuotiaiden elämäntilannekysely, haastattelu, kyselylomakkeet, persoonallisuustestit ja terveystarkastus. Tämä aineisto sisältää vastaukset kyselylomakkeisiin, jotka vastaajat täyttivät haastattelujen yhteydessä. Lomakkeet ovat suomen kielelle käännettyjä alkuperäisiä tai muokattuja versioita eri testeistä ja menetelmistä. Haastattelun alussa tutkittavat vastasivat kahteen tunteita kartoittavaan kyselyyn. Ensimmäisessä kyselyssä vastaajalta tiedusteltiin, miltä hänestä juuri tällä hetkellä tuntuu. Toisessa kartoitettiin, miltä vastaajasta tuntui yleensä. Vastaaja arvioi erilaisten väitteiden avulla mm. tunteiden hyväksymiseen, selkeyteen, vaikutukseen ja hillitsemiseen liittyviä asioita. Myöhemmin haastattelussa esitetty kolmas itsearviointilomake käsitteli tunteita aggressiivisuuden ja sen hillitsemisen sekä tunteiden ilmaisun ambivalenssin osalta. Vastaaja arvioi omaa itsetuntoaan kymmenen ja viisautta kolmen väittämän avulla. Joukossa oli sekä kielteisiä että myönteisiä väitteitä, jotka kuvasivat mm. omanarvontuntoa ja tyytyväisyyttä itseen. Psykologista hyvinvointia arvioitiin kahdeksantoista väittämän avulla. Väittämät ottivat kantaa muun muassa siihen, pitikö vastaaja kaikista luonteenpiirteistään, kokiko hän tehneensä elämässä jo kaiken mahdollisen ja tunsiko hän hallitsevansa kulloisenkin elämäntilanteen. Sosiaalista hyvinvointia kartoitettiin 15 väittämällä, jotka käsittelivät esimerkiksi ihmisten hyväntahtoisuutta, yhteiskunnan kehityssuuntaa ja läheisyyden tunnetta yhteisöön. Eheyden tunnetta selvitettiin mm. tiedustelemalla, oliko vastaajalla paljon asioita, joita hän haluaisi elämässään muuttaa, oliko hän vihainen lapsuudenkokemuksistaan ja oliko hän kokenut pettymyksiä, joita ei tule koskaan hyväksymään. Alkoholinkäyttöön liittyviä tottumuksia selvitettiin kysymällä, onko vastaajalla mm. koskaan ollut huonoa omaatuntoa juomisen jälkeen tai onko hänestä tuntunut vaikealta lopettaa yhteen ryyppyyn. Masentuneisuutta kartoitettiin, tiedustelemalla esimerkiksi, oliko vastaajalla ollut useita päiviä kestäneitä tai pitempään jatkuneita surumielisyyden ja masennuksen kausia, jotka olivat vaikuttaneet unensaantiin ja oliko häntä vaivannut pitkään jatkunut syyllisyyden tunne. Vapaa-aikaa ja harrastuksia selvitettiin kyselemällä, millaisia liikuntaharrastuksia, kulttuuriharrastuksia ja muita vapaa-ajan viettotapoja vastaajalla oli ja kuinka usein hän niitä harrasti. Yhteensä tässä osiossa mainittiin 54 aktiviteettia. Yleistä tyytyväisyyttä elämään kartoitettiin viidellä kysymyksellä. Seuraavaksi käsiteltiin vastaajan parisuhdetta. Konsensusta kumppanin kanssa selvitettiin kysymällä, kuinka usein vastaaja ja hänen kumppaninsa olivat samaa mieltä eri asioista, kuten lasten kasvatuksesta, seksuaalisesta käyttäytymisestä, uskontoon liittyvistä asioista ja tunteiden osoittamisesta. Lisäksi tyytyväisyyttä parisuhteeseen kartoitettiin muun muassa kysymällä, kuinka usein vastaaja oli harkinnut eroa. Näkemyksiä kasvatuksesta selvitettiin tiedustelemalla, kuinka hyvin erilaiset kasvatukseen liittyvät väittämät kuvasivat vastaajaa. Vastaajille esitettiin 28 väittämää heidän lapsistaan. He kertoivat esimerkiksi, oliko lapsen vaikea keskittyä samaan asiaan, oliko hän hiljainen ja syrjään vetäytyvä ja kuunteliko hän annettuja ohjeita. Vastaajat myös arvioivat, kuinka paljon he antoivat käytännöllistä, henkistä ja taloudellista tukea omille vanhemmilleen. Seuraavaksi vastaajailta tiedusteltiin työpäivän jälkeisiä ajatuksia. He kertoivat esimerkiksi, ajattelivatko työtä, käyttivätkö aikaa rentoutumiseen ja siirsivätkö työasiat pois mielestä. Vastaajille esitettiin yhdeksän väittämää, jotka käsittelivät tuntemuksia työstä. He ilmaisivat, inspiroiko työ heitä, tuntuiko heistä hyvältä lähteä töihin ja tunsivatko itsensä tarmokkaaksi työskennellessään. Myös toisessa lomakkeessa tiedusteltiin työhön liittyviä tuntemuksia. Vastaajat kertoivat, huomasivatko työskentelevänsä senkin jälkeen, kun työtoverit olivat jo poistuneet, kokivatko työskentelevänsä kiireessä ja tunsivatko syyllisyyttä vapaa-ajallaan. Vastaajille esitettiin kaksikymmentä kysymystä, jotka käsittelivät työn heijastumista perheeseen sekä perheen ja yksityiselämän vaikutusta työntekoon. Terveystarkastuksen yhteyteen kuuluvissa lomakkeissa tiedusteltiin viimeisen puolen vuoden aikana ilmenneitä oireita, kuten päänsärkyä, kuukautisrytmin häiriöitä, oksentelua ja ruumiinosien puutumista. Liikennekäyttäytymistä kartoitettiin selvittämällä, milloin vastaaja oli hankkinut ajokortin, kuinka paljon ajoi keskimäärin vuodessa, kuinka usein oli ollut syyllisenä tai syyttömänä liikenneonnettomuudessa, ja oliko saanut ajokieltoja. Tunteiden säätelyä selvitettiin esittämällä kysymyksiä tunteiden kokemisesta ja ilmaisemisesta. Vastaajilta kysyttiin, ryhtyivätkö he ajattelemaan jotain muuta saadakseen itselleen myönteisemmän tunteen, säätelivätkö he tunteitaan siten, etteivät näyttäneet niitä ja säätelivätkö he tunteitaan muuttamalla tapaansa ajatella tilanteesta. Tutkittavat täyttivät lisäksi heidän nykyisiin ihmissuhteisiinsa liittyvän lomakkeen, jossa oli yhteensä 24 kysymystä. Taustamuuttujana oli vastaajan sukupuoli.

The data are part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), in which the same individuals have been followed over 40 years. This research stage includes a Life Situation Questionnaire, interviews, personality tests, a life history calendar, a medical examination, laboratory tests and participant self-ratings. The lives of 50-year-olds were studied in terms of family, work, health, leisure and personality traits. This dataset contains the responses to self-rating questionnaires. The questionnaires were either original or modified versions of specific tests and measurements, translated into Finnish. The questionnaires filled in during the medical examination charted physical symptoms, self-control of emotions, interpersonal relations and traffic behaviour. The respondents were asked about physical symptoms experienced in the previous six months (e.g. headache, dizziness, low back pain). Control of emotions was charted with questions about experiencing, managing and showing them. A number of questions studied the respondent's relations to other people and social support available. Traffic behaviour was investigated by asking when the respondents had gotten their driver's license, how many road traffic accidents they had been involved in etc. The other questionnaires were filled in during the interview. Three questionnaires studied emotions in terms of accepting, recognising and controlling them. The first one investigated how the respondent was feeling at the moment of answering (e.g. disappointed, happy) and the second how the respondent felt in general (e.g. active, nervous). The next questionnaire covered aggression and the ways of controlling and showing it. The respondents' feelings of self-worth and self-appreciation were studied using the Rosenberg self-esteem scale. Psychological well-being was examined with 18 statements focusing on autonomy, personal growth, relations with others, purpose in life and self-acceptance. Social well-being was studied with 15 statements. These included, for instance, the respondent's view on how kind people are, whether society has stopped developing and whether they felt that they belonged to a community. Sense of coherence was investigated by asking about, among other things, the desire to change things in life, anger over childhood experiences and satisfaction with the choices made in life. Alcohol use was investigated with questions about drinking habits, guilt caused by alcohol use, difficulty in stopping drinking etc. Depression was charted by asking whether there had been times when the respondents did not enjoy the things they used to, whether they had felt insignificant and dissatisfied, had trouble sleeping etc. The respondents were asked what leisure time activities (cultural, physical) and hobbies they engaged in. General satisfaction with life was evaluated with five statements (SWLS). Couple relationships were examined by asking about the consensus between R and the spouse (to what extent they agreed or disagreed on different issues) and R's satisfaction with the relationship. Perceptions on children and parenting were studied by asking the respondents to estimate how well statements relating to the upbringing of their children described them and how well certain statements (e.g. "Acts before she/he thinks") applied to their children. The respondents also estimated how much practical, immaterial and financial aid they gave to their own parents. Relation to and opinions on work were studied. Questionnaires charted what the respondents did after work, whether they thought about work in their spare time, negative and positive feelings relating to work etc. The final questionnaire examined their work-life balance. Background variable used: the respondent's gender

Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotantaProbability.Cluster.StratifiedRandom

Probability: Cluster: Stratified randomProbability.Cluster.StratifiedRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper