KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: viranhaltijat

DOI

Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus-, vammaishuollon ja kotipalveluiden ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaishuollosta sekä kotipalveluista vastaaville viranhaltijoille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2002. Kyselyn aluksi kartoitettiin perustietoja vanhusten- ja vammaishuollon palveluista. Kysyttiin, minkälaisia maksuja kunnassa peritään tukipalveluista (esim. kuljetus, aterian kotiinkuljetus, siivous, kotisairaanhoito), montako työntekijää kunnan vanhusten- ja vammaishuollon eri tehtävissä on sekä kuinka suureksi vastaajat arvioivat omaishoidon osuuden kunnan vanhusten- ja vammaishuollosta. Palvelutuotantoon liittyen kysyttiin, mitkä tahot toimivat vanhusten- ja vammaishuollon järjestämiseen liittyvien palveluiden, kuten laitoshoidon, päiväkerhojen ja päivähoidon, terapian ja kuntoutuksen, ateriapalveluiden ja siivouspalveluiden tuottajina sekä kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat näiden palveluiden toimivuuteen. Lisäksi kysyttiin ostopalveluiden käyttöön liittyvästä päätöksenteosta, kilpailutuksesta ja vastaajien tyytyväisyydestä ostopalveluihin. Vastaajat myös kertoivat tulisiko heidän mielestään ostopalveluiden käyttöä vähentää, lisätä vai pitää ennallaan. Ohjausta ja johtamista käsittelevässä osuudessa arvioitiin kunnassa vanhusten- ja vammaishuollon palveluita sekä kotipalveluita käsittelevän luottamushenkilöelimen roolia, merkitystä ja sen jäsenrakenteen ominaisuuksia. Lisäksi pyydettiin arvioimaan erilaisten kunnan ulkopuolisten vaikuttajatahojen, kunnan omien viranomaistahojen sekä asiakkaiden ja yhteistyötahojen vaikutusta palveluiden toimintaan. Vastaajat myös määrittelivät, minkä tahon päätösvaltaan erilaiset palveluihin liittyvät asiat, kuten henkilökunnan valinta ja jakaminen yksiköiden kesken, laite- ja kalustohankinnat, työnjaosta päättäminen sekä määrärahojen kohdentaminen kuuluvat. Kehittämispolitiikkaosiossa tiedusteltiin aluksi, onko kunnassa toteutettu asiakkaille suunnattuja kyselyitä tai haastatteluita palveluiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi sekä toteutetaanko näitä säännöllisesti. Seuraavaksi kysyttiin, onko kunnan vanhustenhuollossa, vammaishuollossa tai kotipalveluissa tapahtunut muutoksia erilaisilla toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla vuoden 1995 jälkeen. Näitä osa-alueita olivat muun muassa palveluyksiköiden, asiakkaiden, laitospaikkojen ja avohoitopaikkojen määrä, omaishoidon merkitys, taloudelliset resurssit, henkilökunnan ammattipätevyys, kuntayhteistyö ja palvelulaitosten välinen kilpailu. Vastaajat myös arvioivat palvelutoimintaan, hallintoon ja talouteen, resursseihin sekä muihin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lisäksi vastaajia pyydettiin esittämään käsityksensä siitä, millaisiin asioihin palveluiden kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina. Näistä esimerkkejä ovat palveluiden laadun kehittäminen, uusien palvelumuotojen kokeilu ja käyttöönotto, hallinnon ja päätöksenteon kehittäminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen, tilojen uudenaikaistaminen sekä kuntayhteistyön lisääminen. Lopuksi esitettiin vanhus- ja vammaishuoltoa koskevia väittämiä. Taustatietoina tutkimuksessa olivat kunta, vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, virkanimike, työkokemus ja koulutustaso.

The dataset is part of the social and health services research in the Finnish Local Government 2004 research programme. The main themes were the administration, service provision, and development policies of home help and municipal services for the elderly and the disabled. The respondents were local government officers responsible for services for the elderly and the disabled and home help services in research municipalities. Social services for the elderly and the disabled were also studied in 1997 and 2002. First, the respondents were asked some basic information about service provision for the elderly and the disabled in their municipality. Individual fees for different services (e.g. meal delivery, temporary cleaning service) were investigated. The number of staff in different service tasks and the percentage of family care in the social services for the elderly and disabled were charted. The service provision of municipal services for the elderly and the disabled was investigated with questions focusing on which bodies were responsible for providing different services, whether the respondents were satisfied with the functionality of the services, which municipal bodies made the decisions concerning the use of purchased services and the provider of those services, whether services had been put out to tender, and whether the respondents were satisfied with the tendered services. Questions were also asked about the management of services for the elderly and disabled (e.g. the importance of different bodies in decision making, the role of different institutions and bodies in the functionality of services for the eldery and the disabled). In the final section, the development policy regarding service provision was surveyed. The respondents were asked whether any surveys or interviews had been conducted to assess/improve services, whether the services had changed after 1995 in terms of the number of clients, financial resources, provision of private services, cooperation between municipalities etc, how they would rate different aspects of the services (e.g. number of staff, location and accessiblity of the services), and on which areas the development of services should be focused in the following years. The respondents were presented several statements relating to service provision for the elderly and the disabled and asked to what extent they agreed with each. Background variables included the respondent's gender, year of birth, job title, level of education, and the number of years worked in tasks related to service provision for the elderly and the disabled.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
DOI https://doi.org/10.60686/t-fsd2173
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2173
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=754398e89278c7c415271f5b6b76e46df1f7e7f5373f58d534ae17bd2680bf3e
Provenance
Creator Vaasan yliopisto. Hallintotieteiden tiedekunta; University of Vaasa. Faculty of Public Administration
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2012
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland