Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tieteellistä tietoa siitä, kuinka pienehkön kunnan asukkaat asennoituivat kunnassaan asuviin erilaisten kulttuurien edustajiin. Ruukkilaisten (n=244) asennoitumista karjalaisiin ja turvapaikanhakijoihin selvitettiin postikyselyllä syksyllä 1994. Tapaustutkimus suunnattiin Ruukkiin, koska kuntaan oli sijoitettu sotien jälkeen karjalaisevakoita ja vuodesta 1993 se oli vastaanottanut turvapaikanhakijoita. Lomakkeella selvitettiin aluksi taustatietoja, kuten ikää, perhesuhteita, syntyperää, pohjakoulutusta, omaa ja puolison työtilannetta, sekä oliko suvussa karjalaisia evakkoja tai ulkomaalaisia. Seuraavaksi selvitettiin muun muassa kielitaitoa, oliko vastaajalla ulkomaalaisia ystäviä, mistä vastaaja ajatteli turvapaikanhakijoita tulleen Ruukkiin ja kuinka hän katsoi tuttaviensa suhtautuvan turvapaikanhakijoihin. Seuraavaksi selvitettiin turvapaikanhakijoiden ja vastaajan välistä kanssakäymistä, kuinka vastaaja seurasi turvapaikanhakijoista käytävää keskustelua, kuinka hän arveli Ruukkilaisten suhtautuvan turvapaikanhakijoihin, ja kuinka hänen suhtautumisensa oli muuttunut viimeisen vuoden aikana. Mielipiteitä siirtolaisuudesta selvitettiin tiedustelemalla, mitä vastaaja piti hyväksyttävänä syynä siirtolaisuudelle, minkä vuoksi hän voisi muuttaa ulkomaille, ja mitkä syyt hän hyväksyi Suomeen ja Ruukkiin tulon syiksi. Mielipiteitä karjalaisten asuttamisesta selvitettiin erilaisin kysymyksin. Seuraavaksi esitettiin turvapaikanhakijoihin liittyviä väitteitä, joihin vastaajat ottivat kantaa likert -asteikolla. Ruukkia ja Ruukissa asumista koskevia asenteita selvitettiin yhteensä 32 väittämällä. Vastaajat ottivat kantaa Fesslerin solidaarisuusindeksi- ja autoritaarinen persoonallisuus -teorian mukaisilla väittämillä. Solidaarisuusindeksin väittämät käsittelivät muun muassa kunnan johtajaa, kunnan valtuustoa, uskontosuuntien yhteiseloa, turvallisuutta, nuorille annettuja valmiuksia ja lasten kasvatusta. Seuraavaksi esitettiin Adornon ja hänen tutkimusryhmänsä kehittämän autoritaarinen persoonallisuus -teorian mukaisia väittämiä, jotka käsittelevät nuorisoa, läheisyyttä, homoseksuaalisuutta, yksityisyyttä ja esimerkiksi ihmisten jakautumista heikkoihin ja vahvoihin. Lopuksi tiedusteltiin muun muassa oliko vastaaja jäänyt työttömäksi, leskeksi tai pakkolomalle, oliko avio- tai avoliitto päättynyt, sekä miksi hän oli asioinut kansaneläkelaitoksella tai sosiaalitoimistossa. Taustamuuttujina olivat esimerkiksi ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, perhesuhteet, ammatti ja syntyperä.
The survey studied the attitudes of small municipality inhabitants to people from other cultures. Ruukki municipality (Finland) was selected for the study because it had received asylum seekers from the year 1993 onwards and, after the Second World War, had received evacuees from the region of Karelia which Finland had lost to the Soviet Union in the war. Questions covered, for instance, whether the respondents had ever lived abroad, their and other people's attitudes towards asylum seekers, interaction with asylum seekers, knowledge of and interest in the issue, migration from Finland to other countries in the 1960s, acceptable reasons for seeking asylum, and knowledge of and attitudes to the Karelian evacuation. Views on the municipality and the impact of people moving in were surveyed. Further questions measured the degree of community solidarity and authoritarian personality. Background variables included the respondent's age, gender, marital status, number of children, whether R had been born in Ruukki and if not, number of years of residence, basic and vocational education, job contract, language skills, R's and spouse's economic activity, and whether R or any other member of the family had been a Karelian evacuee.
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
