Tutkimuksessa kartoitettiin erilaisten yhdistysten toimintaa ja toimijoita. Aihepiirit käsittelevät mm. rahoitusta, jäsenistöä, vaikuttamiskeinoja ja toiminnan muotoja. Aluksi kysyttiin perustietoja yhdistyksen toiminnasta kuten toiminta-alue, valtakunnalliseen liittoon kuuluminen, yhteistyö muiden yhdistysten ja keskusjärjestöjen kanssa, toimintamotiivi ja toiminnan painopisteet. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä jäsenistä: jäsenten laadusta (yksityishenkilöitä vai yhteisöjä), jäsenmäärästä, sukupuoli- ja ikäjakaumasta, jäsenmäärään kehityksestä ja jäsenten osallistumisaktiivisuudesta. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon päätoimisia ja sivutoimisia henkilöitä yhdistyksessä työskentelee, ja onko yhdistykseen palkattu henkilöitä työllistämistuella. Myös työmäärään jakautumista eri työntekijöiden kesken arvioitiin. Seuraavat kysymykset koskivat yhdistyksen taloutta. Vastaajilta kysyttiin yhdistyksen menoista, tulonlähteistä, rahallisesta ja ei-rahallisesta tuesta. Lisäksi kysyttiin, onko yhdistyksen omistuksessa osakeyhtiötä, säätiötä, toimitilaa tai muita kiinteistöjä tai osakkeita, ja onko yhdistys saanut toimitiloja käyttöönsä ilmaiseksi tai käypää arvoa alemmalla hinnalla. Vastaajilta tiedusteltiin myös yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta vuorovaikutuksesta. Haluttiin tietää mm. onko yhdistyksen luottamushenkilöiden joukossa kunnanvaltuuston, -hallituksen tai kunnallisen lautakunnan jäseniä tai kunnan johtavia viranhaltijoita. Yhdistyksen vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon kartoitettiin listaamalla useita vaihtoehtoja, joista vastaajat valitsivat omalle yhdistykselleen sopivat. Yhdistyksen suhdetta kunnan päättäjiin selvitettiin myös kysymällä päättäjien aktiivisuutta huomioida yhdistysten kantoja niitä koskevissa päätöksissä, sekä yhdistyksestä lähtevää aktiivisuutta yhteistyöhön eri keinoilla. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, kuinka moniin kysymyksiin yhdistys pyrkii vuosittain vaikuttamaan ja kuinka tuloksellisia vaikuttamispyrkimykset ovat olleet. Haluttiin tietää mm. se, onko yhdistys joutunut puuttumaan yhdistyksen tavoitteiden kannalta haitallisiin kunnan päätöksiin. Tämän lisäksi vastaajat arvioivat kunnan koko järjestökentän vaikuttamispyrkimysten laajuutta ja vaikuttamispyrkimysten tuloksellisuutta. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyöstä muiden yhdistysten sekä puolueryhmien kanssa. Seuraavissa kysymyksissä kartoitettiin yhdistyksen palvelutuotantoon liittyviä asioita esittämällä kysymyksiä yhteistyöstä kunnan kanssa palvelutuotannon alalla, kilpailutilanteesta ja palvelujen laadun arvioimisesta. Viimeiset kysymykset koskivat vapaaehtoistoimintaa. Niillä kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan aktivoimisen helppoutta, vapaaehtoisten määrää ja osuutta yhdistyksen eri toiminnoissa ja vapaaehtoisten kouluttamista. Vastaajilta tiedusteltiin myös useiden toimijoiden yhteishankkeisiin osallistumisesta ja yhdistyksen yhteiskunnallisesta roolista/rooleista. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä koskien yhdistysten toimintaa palvelujen tuottajina ja vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä. Taustamuuttujia olivat mm. kunnan asukasmäärä, yhdistyksen kieli ja yhdistyksen luokka.

In this study, the activities of various non-governmental and voluntary organisations (third sector organisations) were surveyed. The topics included their financing, members, means of influencing, and forms of activity. First, the respondents were asked about their organisations' area of operation, membership in a nationwide union or association, cooperation with other organisations and central organisations, motive for action, and focus of activity. Some questions concentrated on the members in the organisations and their number and nature (i.e. whether they were individuals or communities), their age and sex distribution, and changes in their number and activity. The respondents were also asked about the number of full-time and part-time employees working in the organisation, as well as the number of employees hired with the help of employment subsidies. In addition, the respondents evaluated the distribution of work load among the employees. Further questions covered the economy of the organisations. The respondents gave their views on their organisations' expenditure, sources of income, and financial and non-financial support. They were also asked whether their organisations owned a company, foundation, premises, or other properties or shares, and whether their organisations had received facilities at their disposal for free or under the market price. The respondents gave their opinions on their organisations' interaction and intra-action. Questions focused on the organisations' elected officials, means of influencing municipal decision-making, and relations with municipal decision-makers. The respondents were also asked to evaluate how many issues their organisations and the organisations in their municipality strive to influence in a year, as well as how successful these ambitions had been in the past. Views on cooperation with other organisations and parties were also probed. In relation to service provision, the respondents were asked about their organisations' cooperation with municipality as regards service provision, competition, and service quality control. Further questions focused on voluntary activities. The organisations' participation in joint ventures and its role/roles in society were queried. Lastly, the respondents were presented with a set of statements relating to their organisations' activities as service and voluntary activity providers. Background variables included size of municipality, and the organisation's language and classification.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper