Tutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tätä viimeistä kyselyä käytettiin kontrolliaineistona, johon varsinaisen kokeen tuloksia verrattiin. Vastaajille esitettiin väittämiä, joilla selvitettiin mielipiteitä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista. Väittämät käsittelivät ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisuutta. Tässä kontrollikyselyssä kysyttiin myös vastaajien poliittisia mielipiteitä. Kysymykset käsittelivät poliittista kiinnostuneisuutta sekä sitä, kuinka usein vastaajat keskustelivat politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät politiikan eri osa-alueita ja asiakysymyksiä. Lisäksi esitettiin erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet niitä tai mitä niistä he voisivat tehdä tulevaisuudessa. Vastaajien luonteenpiirteitä kartoitettiin kysymällä miten he toimisivat tietyissä tilanteissa sekä pyydettiin heitä väittämien avulla kuvailemaan omia luonteenpiirteitään. Lisäksi esitettiin politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia väittämiä. Kysyttiin myös, kuinka paljon vastaajat tunsivat luottavansa eri henkilöryhmiin sekä poliittisiin ja julkisiin instituutioihin. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajilla ruotsinkielisiä sukulaisia, ystäviä tai työkavereita ja kuinka hyvin vastaajat osaavat ruotsia. Kyselyyn sisältyi myös tieto-osio, jossa kartoitettiin vastaajien tietämystä ruotsin kielen asemasta Suomessa, suomenruotsalaisista sekä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, talouden koko, siviilisääty, asuinpaikan kuvaus ja asuinmaakunta.

The study, which included three separate surveys as well as group deliberation sessions, charted Finnish opinions on the role of the Swedish language in Finland. This final survey in the study was used as a control and the results of the actual study were compared with it. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements about Swedish and the Swedish-speaking population in Finland. The statements covered the status of Swedish in the Finnish society, compulsory Swedish at school, advantages of a bilingual society, and views on Swedish-speaking Finns. The control survey also included questions about political views, such as interest in politics, importance of different areas of politics, frequency of discussing political and social issues with other people, and civic engagement. The respondents were also asked how often they followed politics through media, how much they trusted different institutions, and what their opinions on democracy, voting, political system, and their own political knowledge and competence were. In addition, personal characteristics and social trust were surveyed. Finally, the respondents were asked whether they had Swedish-speaking relatives, friends or co-workers and how well they were able to speak Swedish. A number of questions investigating factual knowledge of the role of the Swedish language in Finland were presented. Background variables included the respondent's gender, year of birth, region of residence, household composition, marital status, and type of municipality of residence.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI