Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat suomalaisen yhteiskunnan muutostarpeet ja uudistaminen, eriarvoisuus ja tasa-arvo sekä Euroopan unioni. Aluksi esitettiin useita väittämiä työelämästä, yhteiskunnasta, politiikasta ja taloudesta. Ne käsittelivät muiden muassa koulutusjärjestelmää, uudistumista, työllisyyttä, yrittämistä, vapaata kilpailua, ilmastonmuutosta, maahanmuuttoa ja hyvinvointia. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin asioita, joista suomalaisen yhteiskunnan kritisoitu hidas uudistaminen johtuu. Lueteltuja tekijöitä olivat mm. järkevä varovaisuus, suuret linjaerot hallituksessa, ongelmien suuruus ja monimutkaisuus sekä vastuunottoa ja riskiä välttelevä ilmapiiri. Vastaajilta kysyttiin myös, miten he luonnehtisivat itseään äänestäjinä tai sijoittaisivat itsensä eri akseleilla (vasemmisto-oikeisto ja konservatiivi-liberaali). Lisäksi tiedusteltiin, kuinka tasa- tai eriarvoisia suomalaiset ovat esimerkiksi tulonjaon, terveyden ja koulutusmahdollisuuksien kannalta, alueellisesti vertaillen sekä oikeudellisesti. Vastaajat arvioivat erilaisia hyväksyttäviä vaikutuskeinoja, suomalaisten ja Suomen tunnusomaisia piirteitä sekä suomalaisen koulutuksen tasoa kansainvälisesti. Edelleen kysyttiin eri vaikutuskeinojen hyväksyttävyydestä, suhtautumista EU-jäsenyyteen ja mielipiteitä rahayksikön vaihtamisesta markasta euroon. Haluttiin myös tietää, onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, syntymävuosi, asuinmaakunta, asuinkunnan koko, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.
The main themes of the survey were social change and the need for transformation in society, equality and inequality, and the European Union. First, the respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to, for instance, political parties and the political system, science and technology, employment, economic growth, changes in society, equality, education, environment, free competition, public services, globalisation, Finland's NATO membership, market forces, national debt, immigration etc. Opinions were charted on why the Finnish society was slow to change and reform. Reasons mentioned included, for instance, sensible caution and moderation, lack of public funds, complexity and size of social problems, bureaucracy, inability to cooperate of different actors in society, lack of leadership in society, atmosphere that discourages responsiblity and risk-taking, and opposition to reform among citizens. The respondents were also asked what kind of voter they were (i.e. core voter, swing voter, abstaining voter) as well as how they would place themselves on the left-right and liberal-conservative axes. One set of questions charted opinions on the equality/inequality between Finns in various issues and between different groups, for instance, income distribution, health, educational opportunities, genders, generations/age groups, municipalities, occupational groups, taxation, political rights and opportunities, freedom of speech, and ethnicities. Views on the acceptability of different means of influencing in society were investigated (e.g. boycotting, infiltrating and/or recording in production facilities, legal demonstrations, rioting, traffic blockades, nonviolent direct action in order to draw the attention of the media). Views were charted on characteristics of the Finns and Finland and the effects of these characteristics in society. Opinions were studied on Finnish education in international comparison. Relating to the European Union, opinions were charted on Finland's EU membership and the currency change to euro. The respondents were also asked whether the EMU membership and euro were advantageous or disadvantageous to Finland in the economic situation at the time of the survey, whether their opinion of the EU had become more positive or negative, and whether they would vote for or against Finland's EU membership if a referendum were held at the time of responding. The background variables included the respondent's gender, year of birth, region of residence (NUTS3), basic and vocational education, economic activity and occupational status, industry of employment, political party choice if parliamentary elections were held at the time of survey, membership in a trade union, self-perceived social class, and number of inhabitants in the municipality of residence.
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage
Probability: MultistageProbability.Multistage
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
