Sociobarometer 2008

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvoinnin, palvelujen ja julkisen palvelujärjestelmän tilanteesta. Vuoden 2008 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä vaikeimmin työllistyvien välityömarkkinat. Lisäksi kyselyssä tarkastellaan kilpailuttamisen, varhaisen puuttumisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli organisaation nykyinen tilanne ja resursointi, jota kartoitettiin esittämällä kysymyksiä taloudellisista resursseista, tietoisesta alibudjetoinnista ja lisäresursoinnista. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota kansalaisten tarvitsemien palveluiden, kuten sosiaali-, työhallinnon- tai terveyspalveluiden, turvaamisesta nykyisillä resursseilla. Työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin tarkemmin siitä, miten erilaiset työhallinnon palvelut, kuten työvoimakoulutus, palkkatuettu työ tai ammatillinen kuntoutus, vastaavat toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Seuraavaksi tarkasteltiin hyvinvoinnin nykyistä tilannetta kunnassa tai organisaation toiminta-alueella. Aluksi pyydettiin arvioita alueen väestön hyvinvoinnin kokonaistilanteesta. Seuraavaksi vastaajat saivat arvioida hyvinvoinnin tilannetta ja oman organisaation mahdollisuuksia järjestää tukea eri väestöryhmille. Lisäksi tiedusteltiin erilaisia toimia, mitä kunnassa tai toiminta-alueella on tehty esimerkiksi syrjäytymiskierteiden katkaisemiseksi. Sosiaalitoimen edustajilta kysyttiin vielä tarkemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä muun muassa pyytämällä arvioita resursoinnin, yhteisöllisen työn ja terveysvaikutusten arvioinnin toteutumisesta oman kunnan toiminnassa. Lisäksi heiltä kysyttiin erilaisten välineiden, kuten indikaattorien tai tunnuslukujen, käyttämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen arvioimiseksi. Seuraavana teemana olivat välityömarkkinat. Niitä tarkasteltiin esimerkiksi erilaisten työllistymismahdollisuuksien tarjoamista, työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä erilaisia työllistämiseen liittyviä toimenpiteitä kartoittaen. Vastaajat saivat määritellä miten erilaiset välityömarkkinoiden kohderyhmien työllistämistä edesauttavat toimet, kuten oppisopimuskoulutuksen tarjoaminen, yksilöllinen työvalmennus tai tukihenkilötoiminta, toteutuvat kunnassa tai organisaation toiminta-alueella. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota erilaisten tahojen, kuten valtion, yhdistysten tai työvoimatoimistojen, kyvystä välityömarkkinoiden kohderyhmien tilanteen ratkaisijana. Vastaajat saivat myös määritellä toimenpiteitä, jotka helpottaisivat työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta työelämään palaavia henkilöitä. Sosiaalitoimen edustajia lukuun ottamatta vastaajilta kysyttiin jo suunnitelluista keinoista vajaakuntoisten työllistämisen tehostamiseksi. Seuraavaksi sosiaalitoimen edustajilta kysyttiin palvelutarpeiden arvioinnista ja sosiaalipalveluiden kilpailuttamisesta. Sosiaalitoimen edustajat saivat arvioida, kauanko kunnassa on kilpailutettu palveluita, ja miten palveluiden laatu varmistetaan kilpailuttamistilanteessa. Terveyskeskuksen edustajilta kysyttiin lääkärien ja hoitohenkilökunnan vuokraamisesta ulkopuolisilta välitysyrityksiltä. Työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin ostopalveluista tiedustelemalla jo toteutunutta kilpailuttamista sekä ostopalveluiden sopivuutta toimiston toimintaan. Seuraavaksi terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen edustajilta kysyttiin kyselyn toiseen ajankohtaisteemaan, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, liittyen uudistuksen vaikutuksista, johtamisen haasteista sekä palveluiden järjestämisestä. Vastaajat saivat arvioida Paras-uudistuksen vaikutuksia eri väestöryhmiä ja palveluiden laatutekijöitä koskien. Vastaajilta kysyttiin myös, miten uudistuksen nähdään vaikuttavan yhteistyöhön palveluita järjestävien tahojen, kuten nuorisotoimen, teknisen toimen tai työvoiman palvelukeskuksen, kanssa seuraavan kahden vuoden aikana. Taustatietoina ovat muun muassa vastaajan organisaatio ja alueen kuntaryhmitys.

This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. The respondents were managers or management groups of municipal social services offices, municipal health centres (primary health care), employment offices, and local offices of the Social Insurance Institution of Finland (Kela). There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The questions common to all organisations studied perceptions of the situation of the sector in the municipality, welfare of population in the municipality, and the possibilities of ensuring service provision to different population groups (e.g. the elderly) with the existing resources. One set of questions charted the actors that should provide support and services to people in the intermediate labour market, and the ability of different actors to solve situations of those in the intermediate labour market. Opinions were surveyed on the effects of the municipal and public service reform project on the cooperation between the respondents' organisation and other bodies/actors. The questions not common to all organisations charted, among others, the possibilities of ensuring service provision to citizens with the existing resources, financial situation of the organisational sector in the municipality, need for additional resources, specific action taken to support young people not in school or employment, promoting of health and welfare in the municipality, employment opportunities provided to people in the intermediate job market, outcomes of employment schemes, evaluation of service needs of citizens, competitive tendering of services, and effects of the municipal and public service reform. Background variables included the respondent's organisational sector as well as the province, major region, and type of municipality in which the organisation was located.

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Identifier
Source https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2812
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=c424668f2f28eea27d6170a8fa81f0804abff59d491ec46f394331847839d58c
Provenance
Creator Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL); Finnish Federation for Social Welfare and Health (STKL)
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2014
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland