Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisia syitä kunnallisvaalien laskevaan äänestysprosenttiin. Tutkimus aloitettiin kysymällä, kuinka kiinnostunut vastaaja on kotikunnan politiikasta ja kuinka aktiivisesti hän sitä seuraa sekä kuinka hyvin vastaaja katsoo tuntevansa kyseisiä asioita. Vastaajaa pyydettiin myös antamaan arvosana kotikunnalleen eri näkökulmista arvioituna. Lisäksi tiedusteltiin, millä tahoilla vastaajan mielestä on tosiasiallista vaikutusvaltaa kotikunnan asioista päätettäessä ja kuinka tärkeitä eri tietolähteet ovat vastaajalle oman kunnan kunnallispolitiikkaan ja päätöksentekoa koskevissa asioissa. Haluttiin myös tietää, saako vastaaja mielestään riittävästi tietoa kunnallispolitiikasta sekä siinä päätettävistä asioista ja millaisen arvosanan vastaaja antaisi kyseisen tiedon ja viestinnän laadusta. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan erilaisten vaikuttamistapojen tehokkuutta kunnan päätöksentekoon sekä antamaan arvionsa myös omista vaikutusmahdollisuuksistaan yhteiskunnan eri tasoilla. Kysyttiin myös, mistä äänestämättömyys vastaajan mielestä johtuu, miten vastaaja luonnehtisi itseään äänestäjänä, missä viimeksi pidetyissä vaaleissa vastaaja on äänestänyt sekä onko vastaajan äänestysaktiivisuus muuttunut jollakin tavoin viime vuosien aikana. Vastaajalle esitettiin myös kysymyksiä yhdistys- ja järjestötoiminnasta. Vastaajalta kysyttiin, onko hän nykyisin tai ollut aiemmin mukana järjestöjen toiminnassa. Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaaja arvioisi internet-äänestämisen vaikuttava äänestysaktiivisuuteen. Kartoitettiin myös vastaajan kiinnostusta osallistua erilaisiin poliittisen toiminnan muotoihin kotikunnassaan sekä sitä, mikä lisäisi vastaajan kiinnostusta osallistua paikallistason poliittiseen toimintaan. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös siitä, miten tärkeinä kunnallispolitiikkaan osallistumisen syinä vastaaja pitää erilaisia vaikuttimia ja kuinka tärkeinä syinä hän pitää erilaisia osallistumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä oltiin myös kiinnostuneita siitä, toimiiko tai onko vastaaja joskus toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä ja jos on, niin montako vuotta yhteensä. Vastaajaa pyydettiin myös kirjaamaan kaikki mieleensä tulevat keinot, joilla kuntalaisten aktiivisuutta mahdollisesti saataisiin lisättyä. Lopuksi vastaajalle esitettiin erilaisia puolueita ja paikallispolitiikkaa koskevia väittämiä ja kysyttiin, mitä mieltä vastaaja niistä on. Taustatietoina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, maakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä ja ammatillinen keskusjärjestö. Vastaajalta kysyttiin myös, minkä puolueen ehdokasta hän äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

The survey focused on studying the possible causes of the declining voter turnout in municipal elections (local government elections) in Finland. First, the respondents were asked how interested they were in local affairs and local government policies, how actively did they follow local affairs and decision-making, and how well they knew what was happening. The respondents were also asked to grade their municipality of residence from different viewpoints (e.g. finances, services, employment situation, local democracy, citizen participation and influence). One question surveyed how much real power certain bodies, e.g. the mayor/municipal manager, top officials, municipal board, banks, trade unions, have in the municipality. Further questions covered information sources on local affairs and decision-making, and the sufficiency and quality of information received. The respondents were asked to evaluate how effective certain ways of trying to influence decision-making were (e.g. voting in municipal elections, inhabitant surveys, local referendums, peaceful demonstrations, signing petitions, direct contacts to decision-makers). The respondents were also asked whether they felt they could influence decisions affecting their neighbourhood, municipality, Finland or the EU. Opinions on the causes of the decline in turnout were charted. Causes mentioned included distrust of politics and parties, protest against current policies, feeling that voting has no impact on policies, lack of choice because parties too similar etc. The respondents were asked whether they were stable or volatile voters, whether they had voted in the last Finnish parliamentary elections, local government elections, and European Parliament elections, and whether there had been changes in their voting activity. Further questions covered the respondents' participation in civil and voluntary organisations and in local affairs. Opinions were probed on whether Internet voting would influence turnout, and which factors might increase or decrease citizen participation in local government. The respondents were also asked whether they held or had held any elected offices and to what extent they agreed with a number of statements relating to political parties and local government politics. Background variables included the respondent's gender, age group, number of inhabitants in the municipality, region of residence (NUTS3), basic and vocational education, type of neighbourhood, economic activity and occupational status, and what political party R would vote for if the Finnish parliamentary elections were held at that time.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper