Kyselyssä kartoitetaan nuorten poliittista aktiivisuutta sekä heidän kasvuympäristönsä yleissivistyksellistä ja poliittista ilmapiiriä. Kasvuympäristön yleissivistyksellisen ilmapiirin kartoittamiseksi vastaajilta kysyttiin heidän vanhempiensa koulutustaustaa, sanomalehtien lukemistapoja ja internet-yhteyden olemassaoloa lapsuudenkodissa, sekä arviota lapsuudenkodissa olleiden kirjojen määrästä. Kasvuympäristön poliittisuutta mitattiin kysymällä esimerkiksi kuinka usein vastaajien lapsuudenkodissa oli tapana keskustella politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, onko vastaaja opiskellut historiaa ja/tai yhteiskuntaoppia sekä kuinka kiinnostuneita politiikasta ovat vastaajien lähimmät ystävät. Nuorten omaa poliittista aktiivisuutta tiedusteltiin kysymällä mm. nuorten tulevaisuuden vaalikäyttäytymistä koskevia itsearvioita sekä yhteiskunnallisiin asioihin liittyvän tiedonhankinnan motivaatioita. Kysyttiin myös tekijöistä, jotka lisäisivät tai vähentäisivät vastaajan kiinnostusta politiikkaa kohtaan. Tämän lisäksi kysyttiin mm. vastaajan suhtautumisesta erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoihin. Kyselylomakkeen lopussa vastaajaa pyydettiin lisäksi kirjoittamaan essee otsikolla 'Minun politiikkakäsitykseni: Mitä minulle tulee mieleen sanasta "politiikka"'. Esseevastaukset on arkistoitu tietoarkistoon erillisenä aineistona 'FSD2883 Nuorten politiikka 2009: esseevastaukset'. Tiedot voi yhdistää vastaajatunnuksen avulla. Kyselyn taustamuuttujia on mm. sukupuoli, syntymävuosi ja opiskelupaikkakunta. Kyselyssä oli mukana 34 oppilaitosta (15 ammattioppilaitosta ja 19 lukiota), jotka sijaitsivat 31 kunnan alueella. Tutkimus on tehty osana laajempaa "Suomalaisten politiikkatietämys" -tutkimushanketta.
The study charted the political activity of Finnish young people and the political atmosphere in their environment. The respondents were first asked about their childhood home, such as whether newspapers had been read, how many books there had been in the household, what the education of the parents was like and whether the parents had usually voted, and how often politics had been discussed. The next set of questions focused on the role of politics in the respondents' lives at the time of the survey. The number of history and civic education courses taken at school was surveyed as well as intentions to take more courses on the said subjects. Opinions on the importance of receiving more information on certain topics in teaching (e.g. World history, the EU and the judicial system) were investigated. The frequency of discussions with different people relating to politics and events in the society was charted. The opinions on and interest in politics was examined. The respondents were asked to what extent different people and institutions influenced their notions of politics, how interested in politics they and their friends and family were, which institutions should hold the decision-making power in certain issues, and which ways would be best suited for trying to influence decision-making in different issues. At the end of the survey, the respondents were requested to write an essay of roughly two pages titled 'My notion of politics: What comes to my mind when I hear the word "politics"'. The essays are archived as a separate dataset 'FSD2883 Young People and Politics 2009: Essay Responses'. Background variables included the respondent's gender and year of birth as well as the municipality where the respondent was studying and the type of educational institution (general or vocational upper secondary school). The survey was conducted as part of a wider study called 'Suomalaisten politiikkatietämys' [Finns' Knowledge of Politics].
TodennäköisyysotantaProbability
ProbabilityProbability
Kasvokkainen haastattelu: paperikyselylomake (PAPI)Interview.FaceToFace.PAPI
Face-to-face interview: Paper-and-pencil (PAPI)Interview.FaceToFace.PAPI
