Gallup Ecclesiastica 2015 kartoittaa suomalaisten uskonnollisuutta, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista ja seurakunnan toimintaan osallistumista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös henkilökohtaisesta uskosta, hengellisistä ja henkisistä asioista sekä uskonnollisista yhteisöistä. Aluksi kysyttiin, kuuluvatko vastaajat kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiselle ja ovatko he ajatelleet kirkosta eroamista. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin, ovatko he jossain vaiheessa eronneet ev.lut. kirkosta, ja jos ovat, mitkä syyt vaikuttivat eroamiseen. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomilta kysyttiin myös, ovatko he ajatelleet ev.lut. kirkkoon liittymistä ja tulisiko kirkon jäsenten saada valita seurakuntansa asuinpaikasta riippumatta. Seuraavat kysymykset käsittelivät seurakunnan toimintaan osallistumista sekä seurakuntien viestintään liittyviä asioita. Kysyttiin seurakunnan tarjoamien palvelujen käytöstä, kuinka usein ja mihin seurakuntien palveluihin vastaajat osallistuivat. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat harjoittivat erilaisia uskontoon liittyviä toimintoja. Tämän jälkeen kartoitettiin mielipiteitä evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskontoon liittyvistä asioista. Esitettiin useita väittämiä kirkon tehtävistä, tiedusteltiin suhtautumisesta naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin. Kysyttiin suhtautumisesta tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja esitettiin väittämiä uskonnollisten yhteisöjen asemasta ja näkymisestä yhteiskunnallisessa elämässä. Kysely jatkui omaan henkilökohtaiseen uskoon ja omaan perheeseen liittyvillä kysymyksillä. Kysyttiin, uskoivatko vastaajat Jumalan olemassaoloon ja millä tavoin heidän oma käsityksensä Jumalasta eroaa kirkon opettamasta. Tämän jälkeen kysyttiin, missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin, miten uskonnollisia tai henkisiä he kokivat olevansa ja pyydettiin valitsemaan lapsuudenkotia kuvaavia piirteitä. Tiedusteltiin myös, opettiko/opettaisiko vastaaja lapsilleen iltarukouksen. Seuraava kysymysosio sisälsi kysymyksiä suhtautumisesta muihin uskonnollisiin yhteisöihin. Tiedusteltiin suhtautumisesta omalla asuinalueella sijaitsevasta eri uskontokuntien kokoontumistilasta ja ulkonaisten uskonnollisten tunnusmerkkien käytöstä julkisissa tehtävissä. Kysyttiin myös, miten monta eri uskontokuntiin kuuluvaa henkilöä vastaajat tunsivat. Tämän jälkeen kysyttiin mielipidettä ja suhtautumista mm. julkiseen valtaan, Suomeen ja suomalaisuuteen sekä muihin ihmisiin. Aiheeseen liittyen esitettiin väittämiä Suomesta ja suomalaisista sekä erilaisista ihmisryhmistä. Suhtautumista hengellisiin ja henkisiin asioihin kartoitettiin esittämällä vastaajille lukuisia väittämiä aiheesta. Lisäksi kysyttiin, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen, miten haluttiin tulla haudatuksi ja miten polttohautauksen haluttiin tapahtuvan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin työtä, perhettä ja vapaa-ajan harrastuksia koskevia väittämiä. Lopuksi kysyttiin osallistumisesta yhdistystoimintaan, rahan lahjoittamisesta avustuskohteisiin ja tiedusteltiin, mitä asioita pidettiin tärkeinä avustustyöhön osallistumisen kannalta. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, aluemuuttujia, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, lasten iät, talouden koko, talouden bruttotulot ja asunnon tyyppi.
The survey studied the religiosity and church membership in Finland as well as people's participation in parish activities. Questions about faith, spiritual matters, and religious communities were asked. The respondents were first asked whether they were members of a church or other religious community. Those who were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland and Orthodox Church were asked about the importance of a number of reasons for the Church membership (e.g. the possibility to participate in Church service, act as a godparent, the Christian values taught by the Church, aid offered by the Church) and whether they had considered quitting the Church. Those who were not members of the Evangelical Lutheran Church were asked whether they had previously quit the Church, what their reasons for quitting had been, whether they had considered joining the Church, and whether they thought that Church members should be able to choose their parish instead of it being assigned according to their area of residence. Participation in parish activities was examined with questions relating to, for example, how often the respondents attended church services or voluntary parish work and how often they prayed, read the Bible, watched or listened to religious programmes on TV or radio, and visited web sites related to religion. A number of questions surveying satisfaction with the parish, its services, and communication were also presented. Next, opinions on issues relating to the Church and religion were examined. The respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with statements regarding, for example, the ordination of women, same-sex marriage, and the presence of religion in schools and on TV. Opinions on the status of religious communities and presence of religion in society were charted with questions relating to, for example, whether all religious communities should have equal status in legislation and whether the visibility of religion was acceptable for public officials. Views were probed on the respondents' belief in God as well as the firmness of belief in a number of religious tenets and phenomena (e.g. a good God, angels, the Devil). Religious identity was examined by asking whether the respondents saw themselves as, for instance, religious, spiritual, Christian, Lutheran, religious conservative, atheist or agnostic. Membership in revivalist movements or Lutheran communities was queried as well. The respondents were also asked to choose which statements about religion and religious activities they thought described their childhood home and whether they had taught or would teach their children a bedtime prayer. Attitudes towards other religious communities were examined with questions regarding the gathering places of different religious communities in the respondent's area of residence and the use of visible religious symbols by public officials. The respondents were also asked how many members of other religious communities they knew. Attitudes towards Finland, Finnish nationality and different groups of people were also charted (e.g. whether the respondents thought that Finland was generally a better country than most others, that an essential part of being Finnish was to adopt Finnish customs, and that there would be less problems if everyone was treated equally). Finally, the respondents' personal values were examined with a number of statements regarding, for example, striving for the common good above personal gain, following the law, and gender equality. Statements on spiritual affairs such as the healing power of crystals and giving up a materialistic lifestyle were also presented. Opinions on death were examined with questions relating to what happens after death and how the respondents would want to be buried. The respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with statements relating to work, family and leisure activities. Participation in voluntary or organizational activity as well as the most important factors in encouraging participation were also charted. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, level of education, status in employment, household composition and household income.
TodennäköisyysotantaProbability
ProbabilityProbability
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
