Aineiston tarkoituksena on kartoittaa nuorten mediaosallistumista. Nuorilta kysyttiin muun muassa median henkilökohtaisesta, sosiaalisesta ja julkisesta käytöstä sekä medialukutaidosta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä mediavälineitä heillä on mahdollisuus käyttää kotona tai jossain muualla. Näihin välineisiin lukeutuivat esimerkiksi lehdet, radio, televisio, musiikkisoittimet, pelikonsolit, tietokone ja kännykkä. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat käyttävät näitä mediavälineitä. Tiedusteltiin myös mielipiteitä erilaisiin mediankäyttöön liittyviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa mediataitoja, perheen mediankäytön sääntöjä, kiinnostusta mediasisältöjä kohtaan sekä faniutta. Seuraavaksi kysyttiin, mitä medioita nuoret käyttävät etsiäkseen tietoa eri tarkoituksia varten, kuten koulutehtäviin, harrastuksiin, käytännön asioihin, ajankohtaisiin asioihin, murrosikään sekä tuotteisiin ja palveluihin liittyen. Lisäksi pyydettiin kertomaan, käyttävätkö nuoret tiettyjä mediavälineitä viettääkseen aikaa perheensä, kavereidensa, seurustelukumppaninsa tai virtuaalisten ystäviensä kanssa tai ottaakseen näihin yhteyttä. Nuorilta kysyttiin myös muun muassa yhteiskunnallisia asioita, politiikkaa, kulttuuria, ympäristöasioita ja ihmisoikeuskysymyksiä koskevien mielipiteiden julkaisemisesta mediassa, kuten lehdissä, televisiossa, videoilla, radiossa, internetin keskusteluryhmissä, yhteisöpalveluissa tai muilla sivuistoilla tai puhelimen kautta. Nuorilta kysyttiin vielä, olisivatko he halunneet julkaista mielipiteitään enemmän kuin olivat tähän mennessä julkaisseet ja miksi julkaiseminen oli jäänyt haluttua vähemmälle. Mielipiteiden julkaisemisen lisäksi tiedusteltiin, julkaisevatko nuoret omia (luovia) tuotoksiaan, kuten tekstejä, musiikkia, piirustuksia, videoita tai tietokoneohjelmia esimerkiksi jossakin edellä luetelluista medioista. Lisäksi haluttiin saada selville, ovatko vastaajat julkaisseet mielipiteitään mediassa erilaisin keinoin, kuten kirjoittamalla lehtijuttuja, nettiadresseja tai blogia, tekemällä ohjelmia radioon tai televisioon tai julkaisemalla videoita esimerkiksi Youtubessa. Medialukutaitoon liittyen kartoitettiin nuorten mielipiteitä muun muassa lehtiuutisten, televisio-ohjelmien, internetsivujen ja mainosten luotettavuudesta ja todenmukaisuudesta. Lisäksi pyydettiin mielipiteitä esimerkiksi siitä, tulisiko mediassa olla enemmän esillä nuorten elämää käsitteleviä aiheita ja siitä, antaako media usein väärän kuvan vieraista maista ja kulttuureista. Seuraavaksi nuorilta kysyttiin, seuraavatko he eri aihepiirejä asia- ja fiktiivisessä mediassa, sekä keskustelevatko he aiheista muiden ihmisten kanssa. Aihepiireiksi lueteltiin muun muassa uutiset, politiikka ja yhteiskunta, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset, urheilu ja kuntoilu, kauneus ja muoti, taide, tiede, historia, teknologia sekä julkisuuden henkilöt. Lisäksi tiedusteltiin, rajoittavatko tietyt tahot, kuten poliittiset vallanpitäjät, uskonto, koulu, perhe tai ystävät vastaajien mediankäyttöä. Lopuksi kartoitettiin nuorten internetin käyttöä: kuinka usein he käyttävät internetiä eri paikoissa, kuten kotona, koulussa, kaverin luona, julkisessa paikassa tai kännykän kautta, sekä kuinka usein he käyttävät internetiä esimerkiksi etsiäkseen tietoa eri asioista, käyttääkseen sähköpostia, pikaviestiohjelmia tai yhteisöpalveluita, pelatakseen pelejä tai katsoakseen videoita tai elokuvia. Viimeisenä haluttiin vielä saada selville, kuinka usein nuoret käyttävät kännykkää esimerkiksi puheluihin, tekstiviesteihin, pelaamiseen, musiikin kuunteluun, internetin käyttöön tai videoiden katsomiseen. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, maa, asuinalueen tyyppi, vanhempien ammatit sekä etninen ryhmä ja kotona puhuttu kieli.

The aim of this study was to chart the media participation of adolescents in Argentina, Egypt, Finland and India. The questions surveyed personal, social and public use of media as well as media literacy. First, the respondents were asked what media equipment (e.g. newspapers, radio, television, mobile phone, music players, video game consoles, computers) they had access to at home or somewhere else, and how often the respondents used them. They were also asked if a variety of media-related services were offered in their community/neighbourhood (e.g. libraries, movie theatres, internet cafés). In addition, the survey examined respondents' opinions on a variety of statements relating to matters such as media skills, rules for media use in the family, interest in media content, and fandom. Next, the respondents were asked which media they used for information-seeking regarding schoolwork, practical everyday matters such as timetables or the weather, current events and politics, puberty and sexuality, products and services, and which media they used for e.g. contacting relatives and friends, searching for a romantic partner, or contacting celebrities. They were also asked if they used media together with their families, friends, partners or virtual friends. It was asked if the respondents published their opinions via different media channels about social, political, cultural and environmental matters or human rights matters. The respondents were also asked if they would have liked to publish their opinions more often and why they had not done so. In addition to publishing opinions, they were asked if they published their own creative content, such as text, music, drawings, videos or computer programmes. Regarding media literacy, opinions were examined on the reliability and truthfulness of news articles, television programmes, internet pages, and advertisements. It was also surveyed whether the respondents thought that young people should be discussed more often in the media. They were also asked if the media often portrayed a distorted image of foreign countries and cultures. Next, the respondents' interest in a variety of themes was examined (both in "factual" and in "fictional" media), along with whether they published opinions or content regarding these themes or discussed them with other people (the themes included e.g. news, politics and society, the environment, human rights, sports, beauty and fashion, art, science, history, technology, and celebrities). The respondents were also asked if they had ever been interviewed for a newspaper article, a radio or television programme or some other medium, and to what extent it was possible for young people to have their opinions heard. The survey also charted respondents' experiences of limitations set on media use by e.g. governmental authorities or legislation, religion, school, family or friends. Finally, the respondents' internet use was surveyed with regard to how often they used the internet in different places (e.g. at school, at home, at a friend's home, in public or on a mobile phone) and for different purposes (e.g. information-seeking, e-mail, shopping, instant messaging, social media, gaming, or watching videos/movies). The respondents' mobile phone use was also examined with regard to how often they used a mobile phone for phone calls, SMS messages, gaming, listening to music or radio, using the internet, taking photos and watching videos, among others. Background variables included age, gender, country, type of neighbourhood, parents' occupations (categorised), ethnic group as well as the language spoken at home and the language used for responding to the questionnaire (mother tongue/English).

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive

Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper