Tutkimuksessa esitettiin vastaajille verotusta koskevia väittämiä, jotka käsittelivät veromielipiteitä yleisellä tasolla ja sisälsivät myös konkreettisia ehdotuksia siitä, mistä veroja pitäisi kerätä. Vastaajien mielipiteitä pyydettiin erityisesti siltä kannalta, että Suomessa joudutaan todennäköisesti tulevina vuosina kiristämään verotusta. Väittämät käsittelivät mm. sitä, pitäisikö tulevina vuosina verotusta pyrkiä kiristämään mahdollisimman vähän, tuloverojen korottamisprosenttia eri tuloluokissa, eläketulojen verojen keventämistä ja lapsiluvun vaikutusta verotukseen. Esitettiin myös väittämiä verotuksen keventämisen tai kiristämisen vaikutuksista työllisyyteen sekä siitä, että valtion ja kuntien talousongelmat pitää ratkoa mieluummin veroja korottamalla kuin tehostamalla toimintaa ja säästämällä menoista. Vastaajilta tiedusteltiin myös halukkuudesta maksaa enemmän veroja, jos sillä voitaisiin turvata valtion ja kuntien työntekijöille suuremmat palkankorotukset kuin muille. Lisäksi kysyttiin pitäisikö verotuksen painopistettä siirtää palkkojen ja eläkkeiden verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Arvonlisäveroa käsiteltiin kysymällä, onko vastaaja suostuvainen alv:n korottamiseen jopa 25 prosenttiin, jos sitä tarvitaan verotulojen turvaamiseksi. Ruoan arvonlisäverosta tiedusteltiin kannattaako vastaaja ruoan alv:n alennusta myös siinä tapauksessa, että muita veroja jouduttaisiin vastaavasti kiristämään. Pääomatulojen verotusta ja varallisuusveroa koskevia kysymyksiä olivat, pitäisikö pääomatulojen verotusta kiristää ja pitäisikö v. 2007 poistettu varallisuusvero palauttaa. Lisäksi haluttiin tietää, pitäisikö metsäomaisuudesta maksaa kiinteistöveroa. Lapsilisiä esitettiin korotettaviksi ja samalla verolle pantaviksi, jolloin pienituloiset hyötyisivät enemmän lisistä. Lisäksi esitettiin ylimpien palkkaverojen ja kevyemmin verotettujen pääomatuloverojen välisen kuilun kaventamista alentamalla ylimpiä marginaaliveroja. Verovähennyksiä koskivat mm. väittämät siitä, että verovähennyksiä on liikaa ja niitä pitäisi karsia. Asuntolainakorkojen ja ammattiliiton jäsenmaksujen verovähennysoikeus pitäisi poistaa sekä työmatkakulujen verovähennysoikeutta rajoittaa. Lisäksi esitettiin väite, että perintöveron keventämistä tulisi jatkaa, vaikka muita veroja pitäisi vastaavasti nostaa. Liikenteen ja autoilun verotusta käsiteltiin kysymällä pitäisikö liikenteen verot kerätä mieluummin polttonesteiden (bensiini tai diesel) veroilla kuin auton hintaan sisältyvällä autoverolla tai vuotuisilla auton käyttömaksuilla. Lisäksi vastaajilta pyydettiin mielipidettä siitä, pitäisikö auton hintaan sisältyvästä autoverosta luopua ja kerätä sama raha vuotuisilla auton käyttömaksuilla. Suomessa mahdollisesti käyttöön otettavista tietulleista kysyttiin, pitäisikö tietullien ja tienkäyttömaksujen maksupolitiikassa suosia haja-asutusalueilla asuvia, jolloin vastaavasti kaupungeissa ja kasvualueilla asuvat maksaisivat enemmän. Ympäristöverojen osalta esitettiin väite, että niiden osalta pitäisi luopua verojen käyttämisestä yhteisen budjetin katteeksi. Kaikki liikenteen, energian jne. ympäristö- ja ilmastoperusteiset verot pitäisi käyttää ympäristön ja ilmaston hyväksi. Taustamuuttujina kyselyssä olivat puoluekanta, sukupuoli, syntymävuosi, asuinmaakunta, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, kotona asuvien lasten iät, talouden koko ja talouden tulot.

In the survey, the respondents were presented with a set of attitudinal statements on tax policy. The statements charted the respondents' attitudes towards taxation on a general level and also included concrete suggestions on how the taxes should be collected. Their attitudes were especially charted against the background of the probably rising taxes in Finland. The statements charted for instance whether the taxes should be raised as little as possible in the coming years, how much income taxation should be raised for different income brackets, whether pension income taxation should be lowered, and how the number of children affects taxation. Some statements covered the effects of raising or lowering taxation on employment, and solving the state's and municipalities' financial problems by raising taxes rather than by streamlining activities and cutting down expenses. The respondents were asked whether they would be willing to pay more taxes if it secured a greater rise in salary for state and municipal employees compared to others. They were also asked whether the focus of taxation should be shifted from work and pension to consumption. Some statements related to the value added tax. The respondents were asked for instance whether they would accept raising the rate of VAT to 25 percent, in case that is needed to secure the tax revenue. They were also asked whether they supported reducing the VAT rate on food even if it meant raising other taxes. Related to the capital gains tax and the property tax, the respondents indicated whether the capital gains tax should be raised, and whether the property tax abolished in 2007 should be reintroduced. Views were probed on paying the real estate tax on forest property, raising and taxing child benefits, and on narrowing the chasm between the highest wage taxes and the lower capital gains taxes by lowering the highest marginal taxes. Further statements charted tax deductions. The respondents gave their opinions on whether there were too many tax deductions and also on various rights to tax deduction. In addition, their views were examined on lowering the inheritance tax while raising other taxes at the same time. The taxation of traffic and motoring was queried by asking whether the taxes should rather be collected by fuel (petrol or diesel) taxes than by the car tax included in the price of the car or by an annual road tax. The respondents were also asked whether the car tax should be replaced by an annual road tax paid by car owners. Opinions were also queried on road tolls possibly introduced in Finland in the future. Finally, opinions on environmental taxes were surveyed with a statement regarding whether the tax revenue from environmentally-related taxes (e.g. emission or energy taxes) should only be used to advance protection of the environment and climate. Background variables included the respondent's political party preference, gender, year of birth, region of residence, education, occupational status, household composition, age of children living at home, household size and household income.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Other sampling procedureOther

Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI

Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI