Tutkimuksessa selvitettiin kuntien talousjohtamisen käytäntöjä. Erillisinä alueina käsiteltiin taloussuunnittelua ja seurantaa sekä kirjanpitoa ja meno-tulo -seurantaa. Tutkimukseen sisältyi myös kysymyksiä kuntakonsernin rakenteesta ja konserniohjauksesta. Kunnan talousarvion laadintaprosessia käsiteltiin kysymällä käytiinkö kunnassa lähetekeskustelu ennen budjetin laadintaohjeiden hyväksymistä ja esittämällä valtuustoseminaarien luonnetta kuvaavia väittämiä. Kysyttiin myös, mistä talousarvion laadintaohjeiden mukaisista laskentaperusteista sovittiin talousarvion valtuustoseminaarissa ja kuinka hyvin lautakunnat ja muut määrärahoista vastaavat pysyivät ehdotuksissaan talousarvion kehyksissä. Määrärahoista kysyttiin miten suuret olivat talousarvion käsittelyssä kunnanhallituksessa tehdyt muutokset kunnanjohtajan tekemään esitykseen nähden ja miten suuret valtuustossa tehdyt muutokset verrattuna kunnanhallituksen budjettiehdotukseen. Kysyttiin sitovien määrärahojen kappalemäärää budjetin eri osissa ja esitettyjen sitovien toiminnallisten tavoitteiden kappalemäärää. Kartoitettiin nettobudjetoinnin käyttöä eri sektoreilla sekä sitä, onko nettobudjetoinnin käytössä tapahtunut muutoksia. Tiedusteltiin, miten on toimittu, jos talousarviovuoden aikana on havaittu, että toiminnan sitovat tavoitteet ja määrärahat eivät ole olleet tasapainossa. Palvelujen laadun seurantaa koskevat kysymykset käsittelivät toimintayksiköiden vuosittain keräämää asiakaspalautetta, kunnassa kehiteltyjä tai käyttöön otettuja palvelusitoumuksia sekä ostopalvelusopimuksissa määriteltyjä laatukriteereitä. Kassabudjetointia koskien kysyttiin onko kunnassa tehty maksuvalmiussuunnitelmaa ja onko maksuvalmiussuunnitelmaa tarkennettu lähimmän kuukauden tai lyhyemmän ajan osalta kassabudjetiksi. Kysyttiin myös tehdäänkö kunnassa 3-vuotiskautta pitempi investointisuunnitelma. Taloutta koskevan informaation saatavuutta kartoitettiin kysymällä, millä tarkkuudella kirjanpidon ja talousarvion toteutumista koskevat raportit ovat saatavilla ja miten monta kertaa vuodessa ja millä tarkkuudella toimielimet saavat talouden toteutumista koskevat raportit. Lisäksi tiedusteltiin miten tärkeää tällainen informaatio on ja onko sitä saatavilla riittävästi. Uuden kirjanpitolain soveltamista ja toteutumista kartoitettiin kysymällä miten tarpeellisena vastaaja piti siirtymistä hallinnollisesta kirjanpidosta kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitoon kunnan taloudenhoidon ja johtamisen kannalta. Lisäksi kysyttiin onko kirjanpidon eri osa-alueilla tullut esiin ongelmia tai onko annetuissa virallisissa ohjeissa ollut puutteita. Kysyttiin myös vastaajien käsityksiä kirjanpitouudistuksen jälkeen käyttöön otettujen uusien talouden tilaa kuvaavien tunnuslukujen tarpeellisuudesta. Kuntakonsernista kysyttiin, mitä kuntakonsernilla kunnassa tarkoitetaan, mitkä toimielimet sen muodostavat, kuka on konsernijohtaja ja onko kunnassa nimetty johtoryhmää. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa vahvistettu kirjallisesti konserniohjauksen periaatteita ja kuinka hyvin eri yksikköjen toiminta toteuttaa koko kuntakonsernin strategiaa. Kysyttiin kunnan keskushallinnon roolista palvelujen järjestämisessä ja miten hyvin tämä järjestelmä toimii. Tiedusteltiin myös vastaajan näkemystä siitä kuinka suuret ovat konsernista saatavat hyödyt sen mahdollisesti vaatimaan lisätyöhön ja konsernin tuottamiin haittoihin nähden. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, kieli, tutkinto, oppilaitos ja virkanimike.

The survey charted the practices of municipalities' financial management. The topics included covered financial planning and monitoring, accounting, monitoring revenues and expenses, and municipal auditing committee and its activities. The survey also included questions on the organisational structure of municipality. The composing process of municipal budget was investigated by asking the respondents whether there was any preliminary debate prior to accepting the budget preparation instructions and by presenting them with a set of attitudinal statements on the nature of council seminars. Their views were also probed on which calculations accordant with the budget preparation instructions were agreed on in the council seminar on the budget, and how well different committees and other bodies responsible for allocations adhered to the budget framework. The respondents were also asked for example how substantial the changes made to the budget in the local government were compared to the proposal submitted by the municipal manager, and how substantial the changes made in the council were compared to the budget proposal of the local government. The budget's operational goals and net budgeting were charted by asking the respondents to give their opinions on the number of operational goals and allocations binding the council. They also named the operational areas in which net budgeting was used, and whether there had been any changes in the use. They were also asked what kind of procedure was performed if the binding operational objectives and allocations were found to be unbalanced during the budget year. Some questions pertained to monitoring the quality of services. The respondents were asked about customer feedback, service commitments, quality criteria defined in outsourcing service agreements, cash budgeting, liquidity plans, and investing plans. Views were probed on the accuracy of the budget monitoring reports, and on how many times per year institutions/organs received these reports. The importance and adequacy of internal information from different bodies were charted. Some questions explored the application and implementation of the new accounting law. Further questions focused on municipal organisation and its management, principles, and strategies. The respondents were asked about the role of municipal administration in service provision, and about the advantages and drawbacks of municipal organisation. Background variables included the respondent's year of birth, gender, mother tongue, degree, school, and job title.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

Probability: MultistageProbability.Multistage

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

PuhelinhaastatteluInterview.Telephone

SähköpostihaastatteluInterview.Email

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Telephone interviewInterview.Telephone

Self-administered questionnaire: E-mailSelfAdministeredQuestionnaire.Email