Itä-Suomen nuorisopuntari on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutettava kysely itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnista, arvoista ja asenteista. Vuoden 2010 Itä-Suomen nuorisopuntarin teemana oli alueellisuus. Kysymysten aihepiireinä olivat koulutus ja työ, asuinympäristö sekä kansainvälisyys. Ensimmäisessä osiossa esitettiin väitteitä, joihin vastaajat saivat ilmaista kantansa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Väitteet liittyivät koulutukseen, työuraan ja työnsaantimahdollisuuksiin, työttömyyteen, sosiaaliturvaan ja ajankohtaisen talouskriisin vaikutuksiin kulutuksen ja työllistymisen kannalta. Lisäksi osiossa kysyttiin, missä määrin syrjäytyminen johtuu asioista, kuten koulutuksen, työpaikan, ystävien tai rahan puute, päihteet, oma laiskuus tai välinpitämättömyys, biologiset tai geneettiset lahjakkuuserot sekä yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus. Toisessa osiossa selvitettiin, minkälaisessa ympäristössä vastaajat ovat syntyneet, asuvat tällä hetkellä, asuisivat mieluiten ja eivät haluaisi asua. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi harvaanasuttu maaseutu, suuri kaupunki ja ulkomaat. Vastaajat saivat myös arvioida omaa paikkakuntaansa muun muassa seuraavista näkökulmista: luonnonläheisyys, turvallisuus, suvaitsevaisuus, rasismi, pysähtyneisyys ja nuorisomyönteisyys. Seuraavaksi kysyttiin, missä määrin asiat, kuten työnsaanti, opiskelupaikka, sukulaiset, tuttavat, läheiset, liikenneyhteydet ja turvallisuus vaikuttavat vastaajien tyytyväisyyteen nykyisessä asuinpaikassaan sekä tarjoaako asuinpaikkakunta mahdollisuuksia koulutukseen, työelämään, tulevaisuuden haaveiden toteuttamiseen sekä vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Osiossa kysyttiin myös muun muassa vastaajien muuttoaikeista sekä mahdollisista muuttoon vaikuttavista tekijöistä, kuten asuntotarjonta, opiskelu, parisuhde ja uuden kunnan vilkkaampi elämä. Lopuksi kysyttiin ovatko vastaajat vaikuttaneet paikkakuntansa asioihin esimerkiksi muuttamalla kulutustottumuksiaan, mielenosoituksilla, vetoomuksilla, osallistumalla erilaisiin mielipidekeskusteluihin tai osallistumalla puoluetoimintaan. Viimeisessä osiossa esitettiin aluksi vastaajien arvioitavaksi väittämiä ulkomaalaisten maahanmuuton seurauksista; väittämiä olivat esimerkiksi "suomalaisten kielitaito paranee", "suomalaisten työttömyys kasvaa", "rikollisuus lisääntyy Suomessa" ja "maamme talous piristyy". Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä ulkomailla käymisestä tai sinne muuttamisesta ja mahdollisia syitä ulkomaille muuttamiseen. Lopuksi kysyttiin näkevätkö vastaajat Venäjän läheisyyden oman elämän kannalta ja Suomen kannalta myönteisenä, yhdentekevänä, kielteisenä vai uhkana sekä pitävätkö he omalta kannaltaan koulutukseen tai työelämään liittyviä yhteyksiä Venäjään mahdollisina. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, ikä, asuinkunta, äidinkieli, perhemuoto, asumismuoto ja koulutus.
The main themes of the survey studying young people living in Eastern Finland were working life, employment, social security, social exclusion, living environment and internationalism. First, the respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to education, career, job opportunities, unemployment, social security and the impact of the ongoing economic crises on consumption and employment. Opinions on the causes of social exclusion were charted. One theme pertained to the respondents' views on and hopes for their living environment and place of residence. They were asked what type of neighbourhood/living environment they had been born in, were living in at the moment or would like or not like to live in. The type of living environments mentioned were rural area, population centre in a rural area, small or medium-sized town, city, capital area, abroad. They were asked how well certain characteristics described their municipality of residence (for instance, safety, tolerance, racism, narrow-mindedness, good community spirit). Next questions explored the importance of certain aspects of their living environment on their satisfaction with it, whether their municipality of residence provided opportunities for education, employment, leisure time and hobbies, and in which Finnish municipality they would like to live. Intentions to move and reasons for moving were also investigated, as well as methods used by them for influencing decision-making in their municipality of residence. Attitudes to internationalism were studies with statements relating to consequences of immigration (e.g. increases crime, increases the unemployment of Finns, improves the economy) and with questions regarding the respondents' intentions to travel or live abroad, and possible reasons for moving abroad. Finally, the respondents were asked whether they regarded the proximity of Russia as positive or negative in their own life or to Finland in general, and whether they thought own contacts with Russia were possible or likely for education or work. Background variables included the respondent's gender, age, duration of residence in the municipality of residence, mother tongue, marital status, children, housing, educational institution, own and the parents' education.
KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration
Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
