Vuoden 1995 kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava kunnanvaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuntien luottamushenkilöiden näkemyksiä siitä, millaiseksi tarkastuslautakunnan asema ja tehtävät ovat muotoutuneet erikokoisissa ja eri puolilla maata sijaitsevissa kunnissa. Aluksi kartoitettiin väitelauseilla vastaajien mielipiteitä kunnanvaltuuston toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta, talousarviossa asetettujen tavoitteiden huomioimisesta kunnan johtamisessa sekä kuntalaisten kyseisiin tavoitteisiin liittyvän tiedonsaannin riittävyydestä. Edelleen kysyttiin, mihin kunnan talousarvion toiminnalliset tavoitteet perustuvat (esimerkiksi toimielinten tarveanalyyseihin, kunnanhallituksen esityksiin vai vakiintuneisiin budjetointirutiineihin). Vastaajat arvioivat, kuinka paljon valtuustolla, hallituksella, lautakunnilla, johtavilla viranhaltijoilla, puolueiden kunnallisjärjestöillä ja valtuustoryhmillä on vaikutusvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa. He arvioivat myös, minkä verran valtuutetut saavat tietoa kunnan toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta eri lähteistä (muun muassa kunnanhallituksen laatimasta toimintakertomuksesta, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta, lautakuntien vuosikertomuksista ja tiedotusvälineistä). Kunnan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintaa arvioitiin useilla asenneväittämillä. Niissä punnittiin muun muassa lautakunnan asiantuntemusta, resursseja, raportointikäytäntöjä sekä tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan riippumattomuutta muusta kuntaorganisaatiosta. Edelleen pohdittiin, pitäisikö tarkastuslautakunnan arviointikertomusta ja muuta raportointia kehittää esim. laaja-alaisemmaksi, kriittisemmäksi, luettavammaksi sekä enemmän vertailuaineistoja, ehdotuksia ja aloitteita sisältäväksi. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, kuka tai mikä toimielin hyötyy lautakunnan toiminnasta eniten. Lopuksi selvitettiin tarkastuslautakuntien toimintaan liittyviä ongelmia (esim. hoitaako lautakunta liikaa tilintarkastajan tehtäviä tai ottaako se liikaa kantaa päätöksentekoon ja hallintoon kuuluviin asioihin). Lisäksi kysyttiin, miten valtuuston ja tarkastuslautakunnan yhteydenpitoa voisi kehittää. Avokysymyksillä kartoitettiin valtuuston, hallituksen, tilintarkastajan, sisäisen tarkastuksen ja virkamiesjohdon välisen työnjaon mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä vastaajan näkemyksiä tarkastuslautakunnan asemasta omassa kunnassa ja lautakuntien maanlaajuisista kehittämistarpeista. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan asuinkunta, luottamustehtävät, sukupuoli, syntymävuosi, perus- ja ammatillinen koulutus sekä ammatti.

According to the Local Government Act of 1995, auditing committees prepare matters related to audits of the administration and finances for decisions made by the municipal council. The committee also assesses whether operational and financial targets set by the council have been achieved. This survey charted elected officials' opinions on how the status and duties of auditing committees had formed in municipalities of different size and location. First, the respondents were asked whether the council had set clear operational and financial targets, whether goals set in the budget had been taken into consideration in municipal management and whether citizens received enough information on these goals. They were also asked to state what the operational targets were based on, for example, demand analysis of municipal bodies, proposals made by municipal executive board or established budgeting practices. The respondents also evaluated how much influence different bodies had over municipal decision-making. These bodies included council, executive board, committees, senior office-holders, municipal organisations of parties and party blocs. The study explored perceptions of how much councillors received information on the success of operations and achievement of targets from different sources, such as the media, the reports of the municipal executive board, auditing committee and municipal committees. The activities of auditing committees and municipal auditors were charted with a set of attitudinal statements. The questions covered the auditing committee's expertise, resources, reporting practices and autonomy from the rest of the municipal organisation. The respondents further analysed whether the auditing committee's reports should be more extensive, critical, and readable and include more comparison materials, suggestions and initiatives. The survey also examined who or what municipal body benefited the most from the municipal committee's activities. In conclusion, the respondents' opinions on problems related to the auditing committee and its actions were studied. They were asked whether the committee attended too much to the duties of the auditor and whether it expressed its opinion on decision-making and administrative matters too much. The respondents assessed how cooperation between municipal council and auditing committee could be improved. Open-ended questions charted the possible overlapping duties of the municipal council, executive board, auditor, internal audit and management group. The respondents' opinions on the status of the auditing committee in their municipality and nationwide development needs of auditing committees were examined. Background variables included the respondent's municipality of residence, elective offices, gender, year of birth, basic and vocational education and occupation.

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.Purposive

Non-probability: PurposiveNonprobability.Purposive

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper