Kevään 1997 pääteemoja olivat työllisyys ja kulutustottumukset. Nuorilta kysyttiin myös esimerkiksi koulutuksesta, yrittäjyydestä ja tyytyväisyydestä elämään. Ensin esitettiin taustakysymyksiä vastaajan koulutuksesta ja pääasiallisesta toiminnasta. Töissäkäyviltä kysyttiin lisää työsuhteen laadusta ja kestosta. Työttömiltä ja lomautetuilta puolestaan tiedusteltiin kauanko nämä ovat olleet työttöminä ja millaisten tekijöiden he uskovat estävän omaa työllistymistään ja nuorten työllistymistä yleensä. Kysyttiin myös, olisivatko työttömät vastaajat valmiita lähtemään oppisopimuskoulutukseen työttömyyden vaihtoehtona. Seuraavaksi vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä työelämästä ja työttömyydestä ja pyydettiin kertomaan, ovatko nämä väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "koulutus parantaa olennaisesti työnsaantia", "työllisyystilanne paranee selvästi lähimmän viiden vuoden aikana" ja "pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrä tulee kasvamaan". Nuorten tulevaisuudensuunnitelmia kartoitettiin kysymällä, aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua töihin tai opiskelemaan ulkomaille, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen parantaakseen valmiuksiaan työmarkkinoilla. Kysyttiin nuorilta myös kuinka paljon erilaiset tekijät (esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät riskit, kokemuksen puute ja rahoituksen puute) heidän mielestään estävät nuorten ryhtymistä yrittäjiksi. Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös nuorten kulutustottumuksia. Ensin kysyttiin mikä on tärkein lähde, josta vastaajat saavat käyttövaransa päivittäiseen kulutukseen (esimerkiksi säännöllinen palkka, taskurahat vanhemmilta, opintotuki tai työttömyysturva). Sen jälkeen kysyttiin, kokevatko vastaajat kulutusmahdollisuuksiensa lisääntyneen vai vähentyneen viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kysyttiin myös mikä vastaajien mielestä eniten vaikuttaa siihen miten ja mitä he kuluttavat ja ostavat. Vaihtoehdot olivat koti ja vanhemmat, ystävät, koulu- ja työtoverit sekä tiedotusvälineet ja mainonta. Tiedusteltiin minkä verran erilaiset asiat (esimerkiksi tuotteen kotimaisuus, hyvä laatu, tuotteen muodikkuus ja tuotteelle saatava takuu) vaikuttavat ostopäätöksiin kestokulutustavaraa hankkiessa. Kysyttiin myös mikä asioista vaikuttaa vastaajan ostopäätökseen eniten. Tutkimuksessa esitettiin väittämiä kuten "työurallani tulen saavuttamaan paremman yhteiskunnallisen aseman kuin mitä vanhemmillani on" ja "minulle elämän laatu on tärkeämpää kuin materiaalinen hyvinvointi" ja kysyttiin, ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään kansalaisina ja kuluttajina. Kysyttiin minkä verran nuorten mielestä esimerkiksi luonnehdinta "olen laatutietoinen" kuvaa heitä. Kartoitettiin myös nuorten omia käsityksiä siitä, ostavatko he ennemmin tarpeettomiakin asioita hetken mielijohteesta vai vain sellaista, mitä välttämättä tarvitsevat. Pyydettiin vastaajia arvioimaan, ovatko he mielestään enemmän kuluttajia, jotka tekevät valintoja muista riippumatta vai kuluttajia, jotka seuraavat valinnoissaan ajankohtaisia trendejä. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyydestä elämäntilanteeseensa. Pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin neljästä kymmeneen kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Samoin kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat nykyisin elämäänsä kaiken kaikkiaan. Lopuksi kysyttiin vielä mikä vastaajien mielestä on tärkein asia töissä olossa (palkan määrä, työsuhteen pysyvyys vai työn sisältö). Tutkimuksen taustamuuttujia olivat muiden muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.
The main themes of the survey were employment and consumer habits. Other topics included education and qualifications, entrepreneurship and satisfaction with life. The respondents were young people living in Finland. The respondents were asked whether they were studying at that moment and whether they were satisfied with their education in terms of gaining employment. Those in employment were asked about their job contract and whether the job was commensurate with their qualifications. The unemployed or the laid-off were asked about the spells and duration of unemployment, obstacles to employment, and willingness to enter apprenticeship training. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to employment opportunities, unemployment benefits, employment situation, and means of increasing employment opportunities. Future plans were charted by asking whether the respondents planned to work or study abroad, set up a business or acquire vocational education within the next five years. Views were probed on obstacles preventing young people from becoming entrepreneurs/self-employed. The survey also investigated young people's consumption habits. A number of questions pertained to how they finance their consumption and what factors influenced their consumption decisions (e.g. friends, advertising, price, durability, good quality of the product). Next, the respondents were asked to what extent they agreed with statements relating to different aspects of occupational life and how they perceived themselves as citizens and consumers (for instance, were they quality conscious, did they buy impulsively, etc.) Further questions covered the respondents' satisfaction with their financial situation and their life in general. Finally, the respondents were asked what was the most important aspect of work to them (wage level, job security, or the work itself). Background variables included the respondent's age, gender, basic and vocational education, economic activity, parents' occupational education, type of neighbourhood, and municipality of residence.
Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.Stratified
Probability: StratifiedProbability.Stratified
PuhelinhaastatteluInterview.Telephone
Telephone interviewInterview.Telephone
