Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se kestää 5 vuotta. Kuntapäättäjiltä kysyttiin heidän käsityksiään Suomen erilaisista alueista. Heitä pyydettiin kertomaan, mitkä luonnehdinnat kuvaavat heidän omaa kuntaansa, onko kunnassa: tiivis ja kaupunkimainen keskusta; runsaasti kaupungin välittömästä läheisyydestä hyötyviä maaseutualueita; useita kuntakeskuksia; vahvoja kuntakeskusten ulkopuolisia teollisuusalueita; runsaasti maatalousvaltaisia alueita; runsaasti haja-asutusalueita; runsaasti asumattomia alueita. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa viime vuosina tehty kaupunkimaisia ja maaseutumaisia alueita yhdistävä kuntaliitos. Kyselyssä esitettiin myös väittämiä siitä, miten viime vuosina tehdyt kuntaliitokset ovat vaikuttaneet maaseutua koskeviin päätöksiin. Nämä väittävät käsittelivät maaseudun huomioimista päätöksenteossa, maaseudun asukkaille tarjottavia julkisia palveluita, maaseudun elinkeinopoliittista merkitystä, maaseudun tarjoamien asumisvaihtoehtojen hyödyntämistä sekä kuntakeskuksen ja haja-asutusalueen vastakkainasettelua. Vastaajilta tiedusteltiin myös mielipidettä siitä, mitkä tekijät estävät etätyön lisääntymistä. Vastaajille esitettiin erilaisia maaseudun kehittämistä koskevia toimintatapoja, ja kysyttiin, miten tärkeinä he niitä pitivät. Lisäksi kysyttiin millaiselle liiketoiminnalle Suomen maaseudulla on kasvavia edellytyksiä. Kysyttiin, mitkä ovat vastaajan työskentelyalueella tärkeimpiä kohteita maaseudun kehittämistyössä. Haluttiin myös tietää, miten hyvin eri asumisen tavat antaisivat ihmisille mahdollisuuden elää hyvää elämää. Kysyttiin myös, millaisen vastaajat uskoisivat maaseudun merkityksen olevan v. 2020 ja miten he toivoisivat asioiden olevan tuolloin. Esitettyjä maaseudun tulevaisuudenkuvia olivat: siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä; sen puhdasta luontoa arvostetaan; sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan; monimuotoinen turismi kukoistaa siellä; maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä; siellä on paljon erilaista yritystoimintaa; se on voimakkaasti autioitunut. Pyydettiin myös mielipide siitä, miten maaseudun merkitys koko Suomelle muuttuu tulevaisuudessa. Taustamuuttujina olivat maakunta, kunta, kunnan asukasluku ja aluetyyppi.
The survey of local government decision-makers covered opinions on the significance, development and future of the rural areas in Finland. The barometer was developed for the Landsmarks Programme carried out by the Finnish Innovation Fund (Sitra). The respondents were asked which descriptions, relating to the type of municipality, characterised the municipality they worked for. The descriptions included, for instance, 'the municipality has many agricultural areas', 'the municipality has a compact, urban-like population centre', or 'the municipality has many population centres'. One question covered whether there had been a municipal merger involving rural and urban areas in the municipality. The respondents were presented with pairs of statements and asked what kind of effect municipal mergers had had on decisions relating to the countryside (e.g. had public services suffered or improved, had the juxtaposition between the municipality population centre and villages in the sparsely populated areas increased or decreased). Views were probed on the issue of teleworking and to what extent various factors formed a barrier to this type of working. The respondents were presented with a number of ways to develop rural areas and asked to rate their importance. Some questions explored what kind of business ventures they though could have potential in the countryside, what they saw as the most important goals for the development of their rural areas, and what kind of neighbourhoods the respondents saw as fulfilling people's hopes of a good life (living in a city, living in a rural area or alternating between living in a rural and an urban area, living in a neighbourhood that is neither rural nor urban). Further questions studied what the respondents believed the countryside would be like in 2020 and what they hoped it would be like in 2020. Finally, the respondents were asked to evaluate how the significance of rural areas in Finland would develop in the future (increase, stay the same, decrease). Background variables included the number of inhabitants in the municipality, type of municipality, region (NUTS) and municipality.
Ei tiedossaInformationNotAvailable
Information not availableInformationNotAvailable
Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
Self-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI
