Kysely on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 40 vuotta. Tämän viimeksi toteutetun tutkimusvaiheen tarkoitus on kuvata 50-vuotiaiden elämää sen keskeisillä alueilla, joita ovat perhe, työ, terveys ja vapaa-aika. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa kysymyksistä oli samoja kuin 36- ja 42-vuotiaana tutkittaville esitetyissä kyselylomakkeissa. Haastattelun lisäksi (n=224) tässä tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa kirjekyselynä toteutetulla elämäntilannekyselyllä, eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla, elämänhistorian kalenterilla sekä persoonallisuustesteillä. Tutkittaville tehtiin myös terveystarkastus ja laboratoriokokeita. Haastattelujen tarkoituksena oli syventää elämäntilannekyselyn aihealueita sekä laajentaa aineiston keräystä tarkastelemaan erityisesti keski-ikään liittyviä ilmiöitä. Haastattelu oli luonteeltaan puolistrukturoitu; se sisälsi sekä tarkasti etukäteen rajattuja, valmiilla vastausvaihtoehdoilla varustettuja kysymyksiä että vapaampia haastatteluosuuksia. Haastattelukysymykset liittyivät seuraaviin teemoihin: tunteiden säätely, minäkäsitys, identiteetti, keski-ikä elämänvaiheena, terveyskäyttäytyminen, parisuhde, lapset ja perhe-elämä, työ, omat vanhemmat ja muut ihmissuhteet. Haastattelun yhteydessä haastateltavat (n=224) täyttivät 21 itsearviointilomaketta, jotka täydensivät haastattelukysymyksillä saatua tietoa. Lomakkeet on arkistoitu omaksi aineistokseen (ks. FSD2617). Osa kysymyksistä on muodoltaan avoimia kysymyksiä. Lisäksi haastattelun yhteydessä haastattelija täytti tutkittavan kanssa yhdessä kalenterin, joka koski elämäntapahtumia eri alueilla, kuten asumisessa, perhesuhteissa, koulutuksessa ja työssä sekä elämään kuuluvia odottamattomia tapahtumia. Elämänhistoriankalenteri on arkistoitu omaksi kokonaisuudekseen. Haastattelun alussa tiedusteltiin nykyistä ammattia. Seuraavaksi selvitettiin tyytyväisyyttä eri elämänvaiheissa. Vastaajat myös ilmaisivat, kuinka tyytyväisiä he arvioivat olevansa 60-vuotiaina. Vastaajilta tiedusteltiin, oliko heillä elämässään asioita, joita he katuivat, olisivat halunneet tehdä toisin, tai olisivat halunneet toteuttaa. Minäkäsitystä selvitettiin tiedustelemalla, kuinka paljon vastaajat ajattelivat terveyttään, seksuaalisuuttaan tai esimerkiksi taloudellista hyvinvointiaan. Vastaajat kertoivat, mitä pitivät itsessään ja puolisossaan tunnusomaisimpina piirteinä. Ideologista identiteettiä selvitettiin tiedustelemalla haastateltavan uskontokuntaan kuulumista. Haastateltavat kertoivat, millainen heidän uskonnollinen tai muu elämänkatsomuksensa oli, kuinka vahva tai selkeä katsomus oli, ja kuinka käsitykseen oli päädytty. Lisäksi haastateltavat arvioivat, kuinka tarkoitukselliseksi he kokivat elämänsä. Poliittista identiteettiä käsiteltiin tiedustelemalla, missä vaaleissa vastaaja oli äänestänyt, kuuluiko hän poliittiseen ryhmittymään tai oliko sellaisen kannattaja, millainen oli vastaajan yhteiskunnallinen näkemys, ja kuinka hän oli siihen päätynyt. Vastaajat myös kertoivat, olivatko olleet ehdokkaina kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa tai seurakuntavaaleissa, toimivatko lautakunnissa, työpaikan johtoryhmässä, kansalaisjärjestöissä tai esimerkiksi taloyhtiössä. Elämäntyyli-identiteettiä selvitettiin mm. kysymällä, millaisia asioita vastaajan päivittäiseen elämään sisältyi, ja millaisen elämäntyylin mukaan hän haluaisi elää. Keski-ikään siirtymistä selvitettiin kysymällä mm. minkä ikäinen vastaaja haluaisi olla, olivatko asiat käymässä hankalammiksi vanhenemisen tähden, oliko vastaajalla yhä tarmoa, miten hän oli huomannut keski-iän kriisin omassa elämässään. Vastaajat myös ottivat kantaa väitteisiin, jotka käsittelivät ihmisen olemassaolon syytä ja tarkoitusta, kutsumusta ja korkeampaa voimaa. Alkoholin ja päihteiden käyttöä selvitettiin tiedustelemalla, millaista vastaajan elämänaikainen alkoholinkäyttö on ollut, oliko hän kokeillut huumeita, liimoja tai lääkkeitä päihtymistarkoituksessa, ja jos oli, milloin tämä oli tapahtunut. Stressiä ja masentuneisuutta selvitettiin viimeisen 12 kk ajalta. Vapaa-aikaa ja harrastuksia kartoitettiin tiedustelemalla, oliko vastaajalla riittävästi omaa aikaa, kokiko hän joutuvansa uhrautumaan toisten hyväksi työssä tai kotona ja toivoiko hän muutoksia elämäänsä, jotta saisi voimaa elämiseen. Parisuhdetilannetta selvitettiin kyselemällä oliko haastateltava parisuhteessa ja kuinka pitkään suhde oli kestänyt vai oliko hän eronnut tai leski. Vastaajailta tiedusteltiin, mitä he halusivat parisuhteelta, ja miten he olivat päätyneet tähän käsitykseen. Vastaajan ja tämän kumppanin koheesiota selvitettiin mm. tiedustelemalla, vaihtoivatko nämä innostuneesti ajatuksia ja oliko heillä yhteisiä kodin ulkopuoleisia harrastuksia. Seuraavassa osiossa käsiteltiin lapsia ja perhe-elämää. Lasten ikä, koulutus, ja sukupuoli selvitettiin. Vastaajat kertoivat, kuinka tulivat toimeen lastensa kanssa, ja oliko lapsella sairaus tai ongelma, joka aiheutti erityisjärjestelyjä. Suhdetta vastaajan omiin täysi-ikäisiin lapsiin selvitettiin tiedustelemalla, kuinka kaukana he asuivat, kuinka usein vastaaja oli heihin yhteydessä, ja kuinka samanlaisia heidän arvonsa olivat. Lastenlasten lukumäärää ja vastaajan suhdetta heihin selvitettiin. Mikäli vastaaja oli osallistunut lapsensa kanssa Emotional and Behavioral Regulation (EMO) -tutkimukseen vuosina 1997-99, tiedusteltiin lapsen koulumenestystä ja päättötodistuksen keskiarvoa. Vanhemmuusidentiteettiä selvitettiin pyytämällä haastateltavaa kertomaan, millainen hänen käsityksensä vanhemmuudesta oli, ja kuinka hän oli tähän käsitykseen päätynyt. Seuraavaksi haastateltava otti kantaa väitteisiin, jotka liittyivät perhe- ja yksityiselämän häneen kohdistamiin paineisiin ja velvollisuuksiin. Omia vanhempia ja ihmissuhteita käsittelevässä osiossa selvitettiin aluksi vanhempien iät, olivatko he elossa ja asuivatko yhdessä. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka kaukana vanhemmat asuivat, ja kuinka usein vastaaja oli ollut heihin yhteydessä viimeisen vuoden aikana. Vastaajat kertoivat, kuinka tulivat toimeen vanhempiensa kanssa, kuinka samanlaisia heidän mielipiteensä ja arvonsa olivat ja kuinka suhteet olivat muuttuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Edelleen sukulaissuhteita selvitettiin tiedustelemalla, antoivatko haastateltavat taloudellista, henkistä tai käytännöllistä tukea jollekin kodin ulkopuoleiselle henkilölle, kuinka monta lähisukulaista hänellä oli ja kokiko hän yhteenkuuluvuuden tunnetta sukunsa kanssa. Vastaajan sukulais- ja ystävyyssuhteita selvitettiin myös tiedustelemalla, vierailiko tämän luona sukulaisia, työtovereita, tuttavia tai naapureita. Työn merkitystä haastateltavalle selvitettiin laajasti. He kertoivat muun muassa tavoitteistaan työuralla, tavoitteiden tärkeydestä, työn merkityksestä ja työtilanteestaan. Vastaajat myös kertoivat, kuinka monta alaista heillä oli, joutuivatko he jättämään kiireen vuoksi töitä tekemättä ja sisälsikö työ tiukkoja aikatauluja. Edelleen tiedusteltiin, kuinka paljon vastaaja kykeni vaikuttamaan erilaisiin työhön liittyviin asioihin, kuten laitehankintoihin, työtehtäviin ja työtahtiin. Työn luonnetta selvitettiin kyselemällä, vaativatko tehtävät esimerkiksi luovuutta, uuden oppimista ja pitkälle kehittyneitä taitoja. Työtoverien ja esimiehen antamaa tukea ja arvostusta kartoitettiin. Haastateltavilta tiedusteltiin työn kuormittavuutta esimerkiksi kysymällä, kokivatko he väsyvänsä henkisesti työssään. Lomautuksen ja työttömyyden uhkaa ja niiden toteutumista selvitettiin viimeisen 12 kk ajalta haastateltavan ja tämän puolison osalta, samoin selvitettiin vastaajan ajatuksia eläkkeelle jäämisestä. Työn ja perheen yhdistämistä selvitettiin muun muassa tiedustelemalla, mitä tämä merkitsi haastateltavan elämässä. Lopuksi tiedusteltiin, oliko haastateltavalla jokin asia, jonka ympärillä kaikki muu tuntui pyörivän. Taustamuuttujana oli sukupuoli.

The data are part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), in which the same individuals have been followed over 40 years. At this research stage, the lives of 50-year-olds were surveyed in terms of family, work, health, and leisure. In addition to interviews, this research stage includes a Life Situation Questionnaire, self-ratings based on various tests and methods, personality tests, a life history calendar, a medical examination and laboratory tests. Interviews gathered further information on the questions asked and themes included in the Life Situation Questionnaire. Main themes were emotions, identity, middle age, health, family life, work and the respondent's relationship to parents and other people. During the interview, the respondents were also asked to complete a life history calendar and to fill in 21 self-ratings (FSD2617). In the interviews, the respondents were asked how satisfied they were with different periods in their life, how satisfied they estimated they would be at the age of 60 and whether they had regrets about something they had or hadn't done in their life. The respondents' self image was examined by asking how much they thought about issues such as their health, sexuality or financial situation. The respondents' ideological and political identities were investigated with questions about religious views, the meaningfulness of life, political activity, positions of trust and responsibility, views of society and what kind of lifestyle they desired. Perceptions of middle age were surveyed by asking how old they wished to be, whether some things were getting more difficult when older and whether they had noticed any signs of a midlife crisis. The respondents were asked to what extent they agreed with statements relating to the reason and meaning of existence and higher powers. Alcohol and drug use was charted as well as instances of stress and depression during the previous 12 months. Other topics pertained to sufficiency of leisure time, work-life balance and hoped-for changes in their life. Some questions focused on marital status, couple relationship and hobbies shared. One set of questions covered the respondent's family life and children. Age, education and gender of the children were charted, as well as relationship with children and children's potential illnesses or problems. The number of grandchildren and the relationship with them were also examined. If R had participated to Emotional and Behavioral Regulation (EMO) study with their child in 1997-99, the child's academic performance and the grade average of their latest school certificate were also investigated. One topic covered parental identity. The relationship with respondent's own parents and other people was examined. The respondent was asked whether their parents were still alive, whether the parents lived together, how old they were, how far away they lived and how much R had been in touch with them in the previous year. Further questions included how well R got along with their parents, how similar opinions and values they shared and how the relationship had changed over the previous 10 years. Relationships with other relatives and friends were also examined. The last theme focused on the importance and meaning of work for the respondent. Questions covered career goals, employment situation, number of subordinates, workload, autonomy at work, job characteristics, job security, R's and spouse's periods of unemployment and being laid-off. The appreciation received from and support given by colleagues and supervisors were surveyed as well as the stress caused by work. Opinions on retiring and combining work and family life were investigated. Finally, the respondents were asked if there was a single thing that everything in their life seemed to evolve around. Background variable used: the respondent's gender

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFace

Face-to-face interviewInterview.FaceToFace