Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007

Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa -aineisto kartoittaa laajasti suomalaisten kulttuuriharrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin erilaisia taustatekijöitä liittyen esimerkiksi asumiseen, tuloihin ja koulutukseen. Tämän jälkeen siirryttiin kartoittamaan vapaa-ajanviettoa ja kulttuurimieltymyksiä. Television katsomiseen liittyen kysyttiin ensin, kuinka usein vastaaja katsoi mitäkin kanavia ja kuinka monta tuntia hän katsoi televisiota päivässä. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä erilaisiin väittämiin, kuten avaako vastaaja television ainoastaan halutessaan katsoa tietyn ohjelman tai onko television katsominen hänelle tärkein vapaa-ajanviettotapa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaisista televisio-ohjelmista, kuten uutisista tai ajankohtaisohjelmista, komedioista, urheiluohjelmista tai elokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten sekä mistä luetelluista televisiosarjoista, kuten Kotikadusta, Big Brotherista tai Avarasta luonnosta, vastaaja piti eniten. Lopulta kysyttiin kiinnostusta seurata televisiosta televisioituja tapahtumia, kuten jalkapallon MM-kisoja, Itsenäisyyspäivän juhlia tai Euroviisuja. Elokuviin liittyen kysyttiin, minkä tyyppisistä elokuvista, kuten toiminta-, komedia- tai fantasiaelokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten. Lisäksi kartoitettiin kiinnostusta katsoa eri elokuvaohjaajien, kuten Steven Spielbergin, Alfred Hitchcockin tai Aki Kaurismäen elokuvia. Lukemisesta kysyttiin, mitä sanomalehtiä ja aikakaus- ja muita lehtiä vastaaja luki, millaisista kirjoista hän piti, mitä kirjoja vastaaja oli lukenut tai kiinnostunut lukemaan sekä montako kirjaa hän oli vuoden aikana lukenut. Musiikkiin liittyen tiedusteltiin mieltymystä eri musiikin lajeihin sekä sävellyksiin ja lauluihin. Lisäksi kysyttiin, mitä radiokanavia vastaaja kuunteli. Kuvataidetta koskien kartoitettiin, mistä taiteellisista suuntauksista, kuten maisemamaalauksista ja modernista taiteesta, vastaaja piti eniten sekä mitä mieltä tämä oli eri kuvataiteilijoiden teoksista. Seuraavaksi tiedusteltiin mielipiteitä yksittäisiin kulttuuria koskeviin väittämiin esimerkiksi siitä, onko yhden henkilön maku yhtä hyvä kuin jonkun toisenkin, voidaanko nykyään pitää mitä tahansa taiteena tai onko verovaroin rahoitettu taide suunnattu tavallisille ihmisille. Tämän jälkeen käsiteltiin kulttuurin ja kielten harrastamista kysymyksin siitä, oliko vastaaja joskus opiskellut säännöllisesti esimerkiksi musiikkia tai valokuvausta, kuuluiko tämä johonkin harrastekerhoon sekä mitkä olivat olleet hänen vanhempiensa kiinnostuksenkohteita hänen ollessa lapsi. Kieliin liittyen kysyttiin vastaajan äidinkieltä sekä muita osaamia kieliä. Myös internetin internetinkäyttötottumuksia kartoitettiin. Vapaa-aikaan ja lomanviettoon liittyen tiedusteltiin osallistumista erilaisiin tapahtumiin ja suhtautumista erilaisiin lomanviettotapoihin, kuten laivaristeilyihin tai mökkeilyyn. Seuraavana aihealueena oli urheilu ja liikunta. Vastaajalta kysyttiin, paljonko hän harrastaa liikuntaa ja millaisia liikuntamuotoja. Lisäksi tiedusteltiin, mitä urheilulajeja tai pelejä, kuten yleisurheilua, pesäpalloa tai jääkiekkoa, hän haluaisi katsella. Tämän jälkeen käsiteltiin ulkonäköä ja terveyttä. Kysymyksiä esitettiin muun muassa siitä, oliko vastaaja koskaan rei’ittänyt korviaan, ottanut tatuointia tai noudattanut dieettiä sekä kuinka usein tämä harrasti esimerkiksi kuntosalilla harjoittelua tai joogaa. Lisäksi kysyttiin pukeutumistyylistä, eri palveluiden, kuten psykoterapian, akupunktion tai homeopaattisen hoidon, käytöstä sekä siitä, millaisena vastaaja piti terveyttään. Seuraavaksi kysyttiin ruokailutottumuksiin liittyen sitä, kuinka usein vastaaja käy ulkona syömässä, minkä tyyppisissä ravintoloissa tämä mieluiten ja vähiten mieluiten söi, millaisista ruuista hän piti sekä mitä juomia hän käytti pääaterioillaan. Kodinsisustukseen ja tavaroihin liittyen tiedusteltiin, mitä laitteita, kuten auto, DVD-laite tai espressokeitin, vastaajalla oli sekä paljonko tällä oli esimerkiksi musiikkiäänitteitä, kirjoja ja taide-esineitä. Lisäksi kysyttiin, millainen olisi vastaajan toiveiden mukainen koti, mistä hänen huonekalunsa olivat kotoisin ja minkä tyylisiä ne olivat. Tämän jälkeen käsiteltiin sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein hän oli yhteydessä läheisiinsä ja tunsiko hän eri ammateissa, kuten sihteerinä, virkamiehenä tai tehdastyöläisenä toimivia henkilöitä sekä mistä hän mahdollisesti tunsi kyseiset henkilöt. Lisäksi tiedusteltiin osallistumista esimerkiksi poliittisten puolueen, ammattiliiton tai urheiluseuran toimintaan, uskonnon tärkeyttä elämässä, äänestämistä vaaleissa, puoluetta jota vastaajaa äänestäisi sekä sitä, mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoi kuuluvansa. Lopuksi esitettiin vielä mielipideväittämiä esimerkiksi siitä, onko jokainen oman onnensa seppä, onko parasta olla luottamatta kehenkään, tarvitaanko vahvoja ammattiliittoja työoloja puolustamaan sekä ovatko samaa sukupuolta olevien seksuaaliset suhteet hyväksyttäviä. Taustamuuttujina aineistossa on muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden koko, asuinalueen tyyppi, asunnon koko, koulutus, tulot, ammatti, vanhempien koulutus ja ammatit, puolison koulutus, ammatti ja tulot, työnantajasektori sekä työsuhteen tyyppi. Kysely toteutettiin osana Helsingin yliopiston tutkimusprojektia Kulttuuripääoma ja sosiaalinen differentiaatio 2000-luvun Suomessa. Kysely noudattelee laajaa brittiläistä tutkimushanketta Cultural Capital and Social Exclusion.

The study extensively charted the culture and leisure time activities of Finnish people. The respondents were asked how often they watched different television channels, how often they watched television and what kind of programmes they watched. Relating to cinema, questions investigated the preferred genres and interest in the movies of certain directors. With regard to reading, the respondents were asked how often they read various newspapers and magazines, what types of literature they read, which books they would be interested in reading, and how many books they had read in their leisure time in the previous 12 months. Questions about music surveyed opinions on different music genres, whether the respondents had heard certain songs and whether they liked them, and which radio channels they listened to. Concerning visual arts, questions presented surveyed which art movements the respondents liked the most and which the least, and whether they knew and liked the works of certain artists. The respondents were asked to what extent they agreed with statements relating to culture (e.g. "I would have to know more about art and classical music to fully enjoy them"). With regard to culture and language-related hobbies, questions focused on foreign language skills, lessons or studies taken in different arts, and parents' interest in different hobbies (reading, sports, gardening) in the respondents' childhood. Internet use was charted with questions about the frequency, location and purpose of use. Leisure time and holidays were queried about by asking how often the respondents went to different events and places (e.g. cinema, rock concerts, art galleries), whether they had attended popular Finnish festivals and events in the previous 12 months, and what kinds of holidays they had been on and which of them they had liked. Relating to sports, the respondents were asked whether they exercised or did sports, how often they exercised, what kind of sports they did, and which sports they preferred to watch. Concerning health and appearance, the respondents were asked whether they had modified or attempted to modify their appearance (for instance, by getting a tattoo, undergone plastic surgery, followed a diet), how often they went to the gym or jogging, did yoga, and went to a barber or salon, whether they had used different counselling and wellness services, how they would describe their way of dressing, and how they viewed their health. With regard to food and dining, questions charted the frequency of dining in a restaurant, kinds of establishments preferred (e.g. pubs, cafes, Italian restaurants), how much the respondents liked certain dishes (e.g. pizza, Wiener Schnitzel, sushi), and what they normally drank during dinner. Relating to home decoration and appliances, the respondents were asked which appliances/electronic devices they had in their household, the number of CDs, movies, books etc. in the household, adjectives describing their ideal home, where the furniture in their home was mainly acquired from and what style their furniture mainly was. Friends and social networks were charted with questions about contacts with people close to the respondent, and personal acquaintances with certain occupations (e.g. secretary, doctor, factory worker). Social class and activity in politics and organisations were investigated by asking in which activities and organisations they had participated in the past 12 months, the importance of religion and spirituality, voting habits, and self-perceived social class. Finally, two sets of statements were presented. The first set studied views on some value statements (e.g. "Everyone is responsible for their own happiness", "It is best not to trust anyone"). The second set included a number of statements related to the Finnish society at the time of the survey, including such topics as trade unions, same-sex relationships, censorship, immigration, and legal punishments. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, education level, educational field(s), economic activity, type of employment contract, work hours per week, and monthly net income as well as number of children, type of neighbourhood of residence, size of the apartment/house, housing tenure, education level of parents and spouse/partner, and spells of unemployment. The survey was conducted as part of a research project in the University of Helsinki called Cultural Capital and Social Differentation in Contemporary Finland (Kulttuuripääoma ja sosiaalinen differentaatio 2000-luvun Suomessa). The survey closely follows the extensive British research project Cultural Capital and Social Exclusion.

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandom

Probability: Simple randomProbability.SimpleRandom

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
Source http://urn.fi/URN:ISSN:1798-9051
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=cb68abca2663ad76cfb2af2cf8bff80d278b6630e2e0793db3329ce04209f6db
Provenance
Creator Purhonen, Semi; Rahkonen, Keijo
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2014
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English; Swedish
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Fine Arts, Music, Theatre and Media Studies; Humanities; Life Sciences; Music; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Finland; Suomi; Finland