Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulais-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he yhteyttä sukulaisiinsa, kuten veljiin tai sisariin, 18 vuotta täyttäneisiin lapsiin, äitiin ja isään. Lisäksi tiedusteltiin mm. miten usein ja millä tavoilla he pitävät yhteyttä ja miten usein he tapaavat aikuisia lapsiaan tai vanhempiaan. Erikseen selvitettiin, miten usein vastaajat olivat olleet viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana yhteydessä sukulaisiinsa. Vastaajilta tiedusteltiin, miten monta läheistä ystävää heillä on työpaikallaan ja naapurustossaan sekä miten monta muuta läheistä ystävää heillä on. Lisäksi haluttiin tietää, mitä sukupuolta läheisin ystävä on ja onko hän vastaajan sukulainen, sekä miten usein vastaaja tapaa läheisintä ystäväänsä tai on muulla tavoin tähän yhteydessä. Myös vastaajien jäsenyyksiä ja osallistumista erilaisten ryhmien ja yhdistysten toimintaan kysyttiin. Sosiaalisten verkostojen toimintaa selvitettiin kysymällä, keneltä vastaaja pyytäisi apua kotitöihin, ostoksiin ym., jos olisi itse sairauden vuoksi väliaikaisesti estynyt niitä tekemästä. Heitä pyydettiin myös kertomaan, keneltä pyytäisivät lainaa sekä kenen puoleen kääntyisivät puhuakseen masentuneisuudestaan tai alakuloisuudestaan. Vastaavasti selvitettiin, miten usein viimeisen 12 kuukauden aikana vastaaja itse on auttanut sukulaisiaan, ystäviään, naapureitaan tai muita tuttaviaan mainituissa tilanteissa. Lisäksi kysyttiin, mitä kautta vastaaja on saanut tietää nykyisestä työpaikastaan. Vastaajia pyydettin myös arvioimaan mm. muutamien läheisen ystävän ominaisuuksien tärkeyttä, omaa onnellisuuttaan sekä luottamustaan ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä, ikärakenne ja vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi sekä asuinmaakunta.
The national survey canvassed social networks of the Finns. The respondents were asked how often and in what manner they keep in touch with their parents, grown-up children or other relatives. The number of close friends, found through hobbies, organisational activities, the church or such, was also probed. The sex of the closest friend was asked, whether the friend is a relative, how often the respondent meets this friend, and whether they keep in touch in some other way. Participation in various organisations and associations was also monitored. Social Networks were further mapped by asking to whom the respondents would turn for help if they needed it due to illness or some other temporary impediment. Further questions asked from whom the respondents would borrow money, or who could help if they felt depressed. Another queston pertained to how often respondents themselves had lent a helping hand during the past 12 months. It was also asked how the respondents had heard of their present job. They finally assessed the qualities of their close friends, how important the named qualities are, how happy the respondents are, whether they trust people, and how much influence they think they have. Background variables include respondent's gender, year of birth, marital status, education, occupation, occupational status, trade union membership, political views, social class, net income, spouse's profession, household income, number of family members, age of household members, type of the place of residence, and county of residence.
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandom
Probability: Systematic randomProbability.SystematicRandom
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper
