KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1999

Tutkimuksessa selvitetään kuntapäättäjien mielipiteitä mm. kunnan palveluista, kunta-valtio -suhteesta, organisointivaihtoehdoista, kunnallisesta päätöksentekokulttuurista, eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksista ja kunnan kansainvälisestä toiminnasta. Aluksi kartoitettiin vastaajien työhistoriaa kysymällä nykyisen työn kestoa ja kuinka monta vuotta vastaajat ovat työskennelleet eri sektoreilla. Vastaajilta tiedusteltiin heidän toimimistaan erilaisissa kunnallisissa luottamustoimissa, sekä puoluejäsenyyttä ja puolueen luottamustehtävissä toimimista. He arvioivat myös sijoittumistaan vasemmisto-oikeisto- ja kova-pehmeä-ulottuvuuksilla, ja kertoivat mahdollisista luottamustehtävistään järjestöissä ja yhdistyksissä. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä erilaisista kunta-valtio -suhteeseen liittyvistä asioista. He arvioivat myös erilaisten kunnallisten palveluiden hoitamista sekä esittivät mielipiteensä siitä, pitäisikö näihin palveluihin jatkossa panostaa enemmän vai vähemmän. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin, onko ilmapiiri kunnan asioita hoitavien eri osapuolten välillä hyvin ristiriitainen vai hyvin yhteistyöhakuinen vai jotain siltä väliltä. Lisäksi vastaajat kertoivat mielipiteensä erilaisten kuntaorganisaation järjestämisvaihtojen tärkeydestä. Seuraavat kysymykset liittyivät kuntien kansainväliseen toimintaan. Vastaajilta kysyttiin eri kansainvälistymisen muotojen, kuten kansainvälistymisstrategian laatimisen, ystävyyskuntatoiminnan ja erilaisten yhteistyömuotojen, hyödyllisyydestä oman kunnan näkökulmasta. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat eri toimenpiteiden tärkeyttä kunnan palvelutuotannon kehittämisessä. Arvioitavia asioita olivat mm. tulosyksiköittäminen, ostopalvelut, palvelusetelit, laatujohtamisjärjestelmä ja seudullinen yhteistyö. Näiden lisäksi arvioitiin myös taloushallintoa (mm. kunnan tilinpäätöskertomuksen ja talousarvion seurantaraporttien tärkeyttä), ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden eri tehtävien, kuten kuntalaisiin yhteydenpidon ja kunnan henkilöstöpolitiikan linjauksen, tärkeyttä. Vastaajat kertoivat myös, kuinka usein he ovat vuorovaikutuksessa eri tahojen kuten kunnan henkilöstöjärjestöjen ja naapurikuntien kanssa. Kuusi seuraavaa kysymystä suunnattiin ainoastaan luottamushenkilöille. Näillä kysymyksillä kartoitettiin luottamustehtäviin käytettyä aikaa, halukkuutta vastaanottaa luottamustehtäviä seuraavien vaalien jälkeen, poissaoloja valtuuston, hallituksen ja lautakunnan kokouksista, puolueen toimintaan osallistumista sekä mielipiteitä puolueiden toiminnasta. Tämän jälkeen kysymykset oli kohdistettu jälleen kaikille vastaajille. Heitä pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, kuinka laajasti ja tuloksellisesti eri tahot (järjestöt, lääninhallitus, TE-keskus jne.) vaikuttavat tai pyrkivät vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Vastaajat arvioivat myös omaa vaikuttamistaan, sen laajuutta ja tuloksellisuutta sekä kertoivat, millä keinoilla he ovat pyrkineet päätöksentekoon vaikuttamaan. Vastaajilta kysyttiin myös, missä asemassa oma puolue kunnan vallankäytössä on. Viimeiset kysymykset koskivat erilaisiin kansalaisuuteen liittyvien piirteiden (mm. verojen maksamisen ja vapaaehtoistyön) tärkeyttä sekä kunnan ylimmän johdon ominaisuuksia. Taustamuuttujia olivat mm. kunta, vastaajan asema ja toimintasektori, syntymävuosi, sukupuoli ja koulutus.

The survey studied municipal elected officials' and office-holders' opinions on municipal services, the state-municipality relationship, alternative organising models, municipal decision-making practices, the possibilities of influencing for various operators, and the municipality's international activity. First, the respondents' work history, elected offices, and political party membership were surveyed. They were asked to place themselves on the left-right axis and on the hard-soft scale. They were also asked whether they were actively involved in any organisation or association. Further questions explored the respondents' views on the state-municipality relationship. They rated how well or badly certain municipal services functioned in their municipality, and evaluated whether the municipality should invest more or less in a particular service in the future. Services covered included social services, health services, education and cultural services, and municipal technical services. The respondents gave their views on the working relations between different bodies in the municipality and on the various organisational options for municipal government. Some questions concentrated on the municipalities' international activity. The respondents evaluated the usefulness of different forms of globalisation for their own municipality. Developmental needs in municipal service provision were charted by asking the respondents to evaluate the importance of different factors (e.g. profit centering, outsourcing, regional cooperation), and various tasks of municipal elected officials and office-holders. They were also asked how often they interacted with certain operators (e.g neighbouring municipalities, personnel organisations), and how important they thought various aspects of financial administration were. Those respondents who were elected officials were asked about the time they allocated on elective office tasks, their willingness to be renominated, absences from various meetings, party activity, and opinions on the political parties' actions. The survey also charted the extent and effectiveness of influence different operators/bodies (e.g. organisations, County Administrative Board) had on municipal decision-making. Some questions focused on the respondents' methods of influencing decision-making. They also evaluated how much influence they had on various matters. Views on the position of the respondents' own party in view of municipal decision-making were probed. Finally, the respondents were asked about the importance of various aspects connected to citizenship (e.g. paying the taxes, voluntary work). They also evaluated the upper management of their municipality using different scales. Background variables included municipality, the respondent's status and activity sector in the municipality, year of birth, gender, and education.

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.Multistage

KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumeration

Probability: MultistageProbability.Multistage

Total universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Self-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper

Identifier
Source http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21922
Metadata Access https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai?verb=GetRecord&metadataPrefix=oai_ddi25&identifier=14536210cf6bb953c59d7da48c0f63b221d7f396c90d0068a5d162da69226336
Provenance
Creator Grönholm, Sam; Helander, Voitto; Pikkala, Sari; Sandberg, Siv
Publisher Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive
Publication Year 2007
Rights Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto; Finnish Social Science Data Archive; Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.; In accordance with the agreement between FSD and the depositor.; Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.; The dataset is (B) available for research, teaching and study.
OpenAccess true
Contact https://www.fsd.tuni.fi/
Representation
Language Finnish; English
Resource Type Kvantitatiivinen; Quantitative
Discipline Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture; Agriculture, Forestry, Horticulture, Aquaculture and Veterinary Medicine; Life Sciences; Social Sciences; Social and Behavioural Sciences; Soil Sciences
Spatial Coverage Suomi; Anttola; Espoo; Haukipudas; Humppila; Hämeenlinna; Iitti; Jaala; Joroinen; Kaarina; Karstula; Kemiö; Kerava; Kiikala; Kokkola; Kolari; Kotka; Kristiinankaupunki; Kuhmoinen; Lappeenranta; Leppävirta; Lieksa; Liljendal; Lumijoki; Mikkeli; Mikkelin mlk; Multia; Naantali; Noormarkku; Närpiö; Oulainen; Outokumpu; Padasjoki; Pieksämäki; Porvoo; Pudasjärvi; Punkaharju; Pyhäntä; Pylkönmäki; Ranua; Rääkkylä; Sonkajärvi; Suolahti; Tyrnävä; Vaasa; Vahto; Varkaus; Vehkalahti; Vimpeli; Virrat; Finland; Anttola; Espoo; Haukipudas; Humppila; Hämeenlinna; Iitti; Jaala; Joroinen; Kaarina; Karstula; Kemiö; Kerava; Kiikala; Kokkola; Kolari; Kotka; Kristiinankaupunki; Kuhmoinen; Lappeenranta; Leppävirta; Lieksa; Liljendal; Lumijoki; Mikkeli; Mikkelin mlk; Multia; Naantali; Noormarkku; Närpiö; Oulainen; Outokumpu; Padasjoki; Pieksämäki; Porvoo; Pudasjärvi; Punkaharju; Pyhäntä; Pylkönmäki; Ranua; Rääkkylä; Sonkajärvi; Suolahti; Tyrnävä; Vaasa; Vahto; Varkaus; Vehkalahti; Vimpeli; Virrat; Suomi; Finland